Urheilu

Iivo Niskanen oli 2010-luvun ykkösurheilija Suomessa

2010-luvulla joukkueurheilu, vammaisurheilu ja naisurheilu nostivat arvostustaan.
Iivo Niskanen oli kymmenen maakuntalehden urheilutoimittajien äänestyksen perusteella 2010-luvun paras suomalainen urheilija. Kuva: Ari-Matti Ruuska
Iivo Niskanen oli kymmenen maakuntalehden urheilutoimittajien äänestyksen perusteella 2010-luvun paras suomalainen urheilija. Kuva: Ari-Matti Ruuska

Pyysimme kymmenen maakuntalehden urheilutoimittajia laatimaan omat top-10-listauksensa 2010-luvun parhaista suomalaisurheilijoista. Hiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari Iivo Niskanen oli odotetusti äänestyksen selvä voittaja. Ampumahiihdon maailmanmestari Kaisa Mäkäräinen ja keihäänheiton viisinkertainen arvokilpailumitalisti Tero Pitkämäki ottivat yhtä selkeästi sijat kaksi ja kolme.

Äänestyksessä huomioitiin vain 2010-luvun meriitit eli esimerkiksi Tero Pitkämäen vuoden 2007 maailmanmestaruus jäi tässä äänestyksessä huomiotta.

Eri lajien urheilijoiden saavutusten vertaaminen ja laittaminen paremmuusjärjestykseen on mahdoton tehtävä. Ei ole olemassa oikeaa vastausta esimerkiksi siihen, onko koko 2010-luvun katsannossa NBA:ssa 2,5 kautta loistanut Lauri Markkanen parempi urheilija kuin kaksissa peräkkäisissä olympialaisissa mitaleille yltänyt lumilautailija Enni Rukajärvi.

Kysymys on mielipiteistä ja arvovalinnoista.

Jos viihdearvon nimissä parhaita urheilijoita halutaan kuitenkin listata, ovat urheilua laajalla skaalalla työkseen seuraavat urheilutoimittajat ehkä kykenevämpiä esittämään valistuneita arvioita kuin yhden tai muutaman lajin erikoisasiantuntijat.

 

Ehdokkaita ja heidän saavutuksiaan silmäilemällä voi kuitenkin arvioida suomalaista urheilua.

– Lista osoittaa karulla tavalla, kuinka vähän meillä on ollut supertason urheilijoita 2010-luvulla. Ero jopa 2000-lukuun on huomattava.

– Trendi on todennäköisesti jatkuva eli myös 2020-luvulla saamme nauttia harvoista yksilöurheilun menestyksistä. Esimerkiksi kesäolympialaisten todennäköinen odottama on jatkossa aina 0-2 mitalia, ellei Suomella ole yksittäistä superurheilijaa lajissa, jossa on enemmän mitaleja tarjolla, Kalevan urheilutoimittaja Kai Nevala arvioi.

Suomalaisten yksilöurheilijoiden menestys on ollut 2010-luvulla varsin vaatimatonta, jos vertailukohdaksi otetaan esimerkiksi 1990-luku. Pelkästään vuonna 1999 – siis yhtenä vuotena – Mika Myllylä voitti hiihdossa kolme henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja maailmanmestaruuteen ylsivät myös Mika Häkkinen formuloissa, Tommi Mäkinen rallissa, Aki Parviainen keihäänheitossa, Kalle Palander alppihiihdossa, Jani Sievinen uinnissa, Janne Lahtela freestylehiihdossa, Tuuli Matinsalo aerobicissa ja Kirsi Boström suunnistuksessa.

Tuollaisista vuosista nähdään nykyään vain unia.

 

Positiivisiakin asioita on 2010-luvulla tapahtunut. Ne liittyvät ennen kaikkea asenteisiin.

Vammaisurheilun lasikatto on murtunut. Leo-Pekka Tähteen suhtaudutaan Suomessa, kuten muihinkin täysverisiin huippu-urheilijoihin.

Naiset ovat saaneet yksilöurheilussa ansaitsemaansa arvostusta jo menneinäkin vuosikymmeninä, mutta 2010-luvulla noste on ulottunut myös naisten joukkueurheiluun.

Suomalainen joukkueurheilukulttuuri on rikastunut. Suomi on menestynyt 2010-luvulla erityisesti jääkiekossa, mutta hienoja ilmiöitä on syntynyt myös jalkapallon, koripallon ja lentopallon ympärille, pienimuotoisemmin myös salibandyyn.

Neljäs 2010-luvun ilmiö on e-urheilu. Tietokonepelaamisesta on tullut urheilua, vaikka monille siinä onkin vielä nieleskelemistä.

Muutenkin urheilukenttä on monimuotoistunut. Vapaaottelun ja fitnessin kaltaiset lajit sekoittavat urheilun perinteistä pakkaa. Urheilusta on tullut yhä enemmän huomiotaloutta.

 

Kuka on 2020-luvun paras suomalainen urheilija?

Ennustaminen on hyvin vaikeaa. Maailma muuttuu ja urheilu sen mukana.

Yhtenäiskulttuurin aika on ohi ja urheilu pirstoutuu. Suomi voi voittaa olympiakultaa rullalautailussa tai e-urheilussa, mutta eriyttävätkö vai yhdistävätkö ne kansaa?

Jos jotain pitää arvata, niin kymmenen vuoden kuluttua vastaavassa äänestyksessä top-10-listalle yltää vähemmän hiihtolajien edustajia ja enemmän joukkueurheilijoita. FL

Niskanen

2010-luvun paras suomalainen

 1. Iivo Niskanen 256 (23)

Saavutukset 2010-luvulla: Olympiakisoissa kaksi kultaa. MM-kisoissa kulta ja kaksi pronssia. MM-kulta ja toinen olympiakulta sekä toinen MM-pronsseista henkilökohtaisissa kilpailuissa. Vuoden urheilija 2014 (yhdessä Sami Jauhojärven kanssa), 2017 ja 2018.

2.  Kaisa Mäkäräinen 198 (1)

Saavutukset 2010-luvulla: Voittanut kolme kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun. MM-kisoissa yksi kulta, yksi hopea ja neljä pronssia – kaikki henkilökohtaisissa kilpailuissa. Vuoden urheilija 2011.

3. Tero Pitkämäki 155

Saavutukset 2010-luvulla: MM-hopea, MM-pronssi. Kaksi EM-pronssia. Vuoden urheilija 2013 ja 2015.

4.  Leo-Pekka Tähti 96

Saavutukset 2010-luvulla: Paralympialaisissa kaksi kultaa. MM-kisoissa neljä kultaa, kolme hopeaa ja yksi pronssi. EM-kisoissa kuusi kultaa, kolme hopeaa ja yksi pronssi. Vuoden urheilija 2016.

 5. Krista Pärmäkoski 95

Saavutukset 2010-luvulla: Olympiakisoissa kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. MM-kisoissa kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Olympiamitaleista kolme ja MM-mitaleista yksi henkilökohtaisissa kilpailuissa.

 6.   Jääkiekkomaajoukkue 80

Saavutukset 2010-luvulla: Kaksi MM-kultaa ja kaksi MM-hopeaa. Kaksi olympiapronssia.

7.  Lauri Markkanen 61

Saavutukset 2010-luvulla: Menossa kolmas kausi NBA:ssa. NBA-uran pistekeskiarvo on yli 15 pistettä.

 8. Enni Rukajärvi 57

Saavutukset 2010-luvulla: Olympiakisoissa kaksi kertaa peräkkäin mitaleilla: 2014 hopeaa ja 2018 pronssia. MM-kisoissa kultaa ja pronssia.

9. Minna Kauppi 55

Saavutukset 2010-luvulla: MM-kisoissa neljä kultaa ja kaksi hopeaa. EM-kisoissa kolme hopeaa ja yksi pronssi. MM-mitaleista kolme ja EM-mitaleista kaksi henkilökohtaisissa kilpailuissa.

10. Lukas Hradecky 50 (2)

Saavutukset 2010-luvulla: Pelaa viidettä kauttaan ykkösmaalivahtina Bundesliigassa. Maajoukkueen pitkäaikainen luottomaalivahti.

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic