Urheilu Tammela

Tammelalainen Mika Nurminen tietää, miten nurmen saa huippukuntoon – Kädenjälki näkyy myös Olympiastadionilla

Tammelalaisen tuoteasiantuntijan tietotaitoa hyödynnetään ympäri maan, muuan muassa Eerikkilässä ja Olympiastadionilla.
Mika Nurminen ja Marko Harteva tutkimassa pääkentän kuntoa. KUVA: Lassi Puhtimäki

Jokainen kotipuutarhuri tietää, kuinka vaikeaa kestävän ja samettisen nurmen kasvattaminen on. Se kysyy aikaa ja rahaa, ja etenkin lukemattomia tunteja työtä; leikkuuta, lannoitusta, kitkemistä, paikkauskylvöjä ja vaikka mitä.

Jos kelvollisen pihanurmikon aikaansaaminen vaatii paljon, niin kansainväliset vaatimukset täyttävän urheilunurmen kasvattaminen ja ylläpito se vasta haastavaa onkin. Jalkapallon ja salibandyn valtakunnallisena valmennuskeskuksena toimivassa Eerikkilässä tiedetään, mitä suorituspaikkojen pitäminen huippukunnossa edellyttää. Kenttien laadusta ei ole varaa tinkiä, sillä se vaikuttaa heti tuotteeseen, jota urheiluopisto asiakkailleen myy.

Aina välillä nurmikenttien kanssa tulee eteen tilanteita, jolloin Eerikkilänkin on järkevää turvautua ulkopuoliseen apuun. Silloin paikalle pyydetään maan johtaviin urheilunurmiasiantuntijoihin lukeutuva Mika Nurminen, Biolan Groupiin kuuluvan Novarbon tammelalainen tuotesiantuntija.

– Me pärjäämme normaalioloissa hyvin nurmiemme kanssa, mutta joskus tulee ongelmia tai muita erikoistilanteita, jolloin tuki on tarpeen. Silloin kutsumme apuun lääkärin, naurahtaa Eerikkilän kenttämestari Marko Harteva viitaten Nurmisen apuun.

Paljon hoidettavaa

Eerikkilässä on kolme luonnonnurmikenttää ja kolme tekonurmea. Luonnonnurmella ovat niin sanottu pääkenttä Eerikkilä Areena, yleisurheilukenttä ja jalkapallon harjoituskenttä. Tekonurmea löytyy isosta Eerikkilä-hallista, harjoitushallista ja lämmitettävältä tekonurmikentältä.

Jalkapallokenttien hoitaminen on lajin luonteen takia haastavampaa kuin monen muun nurmikentän. Eerikkilässä kentät ovat ahkerassa käytössä, jonka takia niiden on kestettävä raskasta kulutusta. Turnauspäivinä käyttötunteja voi tulla kymmenen vuorokaudessa.

– Yli 20 henkeä juoksee ympäri kenttää nappulat jalassa yleensä pari tuntia kerrallaan, kun taas maalivahdit ovat koko pelin ajan hyvin pienellä alalla, jolloin kovin kulutus kohdistuu tietylle alalle, Nurminen ja Harteva muistuttavat.

Eerikkilä on tuttu paikka Mika Nurmiselle. Kenttämestari Marko Harteva (oikealla) käyttää tuoteasiantuntijan apua silloin, kun jotain yllättävää tulee vastaan. Kuva: Lassi Puhtimäki
Eerikkilä on tuttu paikka Mika Nurmiselle. Kenttämestari Marko Harteva (oikealla) käyttää tuoteasiantuntijan apua silloin, kun jotain yllättävää tulee vastaan. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lippa yllätti

Kulutuksen ohella kentänhoitajille aiheuttavat päänvaivaa luonnonolot. Kentän on siedettävä sekä paahdetta että rankkaakin sadetta. Maakerroksen pitää läpäistä vettä sopivalla tavalla ja salaojituksen on toimittava.

Joskus kenttään voi iskeä sienitauti tai vaikka paljon vaarattomammalta tuntuva asia, kuten Eerikkilän pääkentällä tapahtui. Areenan kentän etualaa auringonvalolta varjostava lippa sai nurmen oirehtimaan.

– Onneksi minun ei tarvitse tietää kaikkea, vaan voin soittaa Mikan ratkaisemaan ongelman, Harteva hymähtää.

– Siellä lippa varjosti osaa kentästä niin, että nurmi alkoi kuihtua ja muuttua harvaksi. Päädyimme sitten reseptiin, jossa lisäsimme alustaan ilmaa, jottei pohja jää liian märäksi. Annoimme me nurmelle taika-aineitakin, mutta varsinainen lääke oli se, että teimme nurmeen pirusti reikiä, muistelee Nurminen ratkaisua, jonka jälkeen Eerikkilän tärkein nurmi on taas voinut hyvin.

Käytetty asiantuntija

Nurmisen asiantuntijuuteen luotetaan paljon muuallakin kuin Eerikkilässä. Hän on ollut mukana useiden golf- ja jalkapallokenttien kunnostusprojekteissa ja antanut konsultaatioapua isoihinkin projekteihin, kuten juuri valmistuneen Helsingin Olympiastadionin remonttiin.

– Stadikalla olin kasvualustatyöryhmässä ja konsultoimassa muun muassa nurmenhoidossa, Nurminen sanoo.

Kun urheilupyhätön remontti maksoi yli 300 miljoonaa euroa, on selvää, että kentän nurmikin tehtiin viimeisen päälle. Nurmi on Nurmisen mukaan paras mitä Suomesta löytyy. Uudella pelialustalla on pelattu jo jokunen ottelu, mutta tositestiin nurmi joutuu Huuhkajien torstain Wales-ottelussa.

– Olen illan ottelussa paikalla kunnostusryhmässä, vaikka ei siellä isoja jälkiä tule, on nurmi sen verran hyvässä kunnossa.

Nurmisen mukaan parasta hänen työssään uusien asioiden oppiminen. Joskus kentillä tulee eteen myös hauskoja tilanteita, joita ei voi millään ennakoida. Kuten kävi jokunen aika sitten Tammelan stadionilla Tampereella.

– Siellä ihmeteltiin pitkään, että miksi yksi kentän alueista oli muita märempi, kosteus näytti nousevan alhaalta ylös. Sitten lopulta yksi vanha kenttämies muisti, että siellähän on järvi alla, kenttä oli tehty aikoinaan kosteikon päälle. Salaojituksella ja muilla ratkaisuilla laitoimme kentän kuntoon, kunhan saimme ongelman syyn selville.

Arvostusta työpaikallekin

Asiantuntija ja kenttämestari toivovat, että käyttäjät osaisivat arvostaa toimivia puitteita. Vaikka urheilijat ja pelaajat ovat pääroolissa, heidän työpaikallaankin on iso merkitys.

– Kulttuuri on monessa oikeassa jalkapallomaassa aivan erilainen kuin täällä Suomessa, sanoo Harteva.

– Kun puhutaan isoista jalkapallomaista ja vaikka Barcelonan tähtipelaajista, siellä näkyy kentän arvostus. Jos huippupelaaja potkaisee palan nurmea irti, hän painaa sen tyynesti takaisin paikalleen, Harteva muistuttaa.

Nurminen muistelee kaiholla työreissua Nordsjällandiin Tanskaan, jossa paikallinen kenttämestari istui samassa palaverissa jalkapallojoukkueen valmentajan ja fysiikkavalmentajan kanssa.

– Ihan sydäntä lämmitti se hetki. Siellä valmentaja, fysiikkavalmentaja ja kenttämestari yhdessä miettivät, että millaisia pelaajia he alkavat yhdessä tehdä ja mitä heidän ratkaisunsa edellyttävät muun muassa nurmelta. FL

Mittari näyttää, että kentän alustan kosteus on oikeissa lukemissa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Mittari näyttää, että kentän alustan kosteus on oikeissa lukemissa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Nurmen vaalija ei helpolla pääse

Novarbon asiantuntija Mika Nurmisen vinkit kotipuutarhurille kauniin ja kestävän nurmikon aikaansaamiseksi:

Panosta pohjaan. 25 prosenttia lopputuloksesta riippuu ilmasta, 25 prosenttia vedestä, loput 50 prosenttia kasvualustasta. Hyvä nurmi kasvaa parhaiten hiekkapitoiseen maahan. – Kasvualustan hiekkapitoisuuden olisi hyvä olla vähintään 70 prosenttia.

Jos kasvatat nurmen siemenistä, osta laadukasta. Kalliimpi tulee halvemmaksi. Laadukkaat siemenet itävät ja kasvavat paremmin kuin halvat. Sopivia ovat niittynurmikka, natalajikkeet, nurmirölli. – Apilaa kannattaa laittaa vain pienille alueille, isoista voi tulla hajuhaittaa ja herkille allergiaoireita.

Peruslannoitus ja kalkitus pari viikkoa ennen kylvöä. Siementen oikea kylvösyvyys on 1–1,5 senttiä. Kylvä kahteen suuntaan ja kastele maltillisesti aamuin illoin.

Leikkaa kasvanutta nurmikkoa usein. – Robottileikkuri on paras, koska se leikkaa koko ajan. Jos leikkaat itse, 2–3 kertaa viikossa olisi hyvä tahti. Jos nurmen leikkaa liian harvoin, se ei kasva tiheäksi ja rikkaruohot valtaavat alaa.

Ilmastus auttaa nurmea voimaan hyvin. Muista myös, ettei nurmikko kasva hyvin puiden lähellä, koska ne varjostavat ja vievät maasta ravinteet.

Vähemmällä pääsee

jos pitää piha-alueesta vain pienen alan nurmikolla. Osan voi antaa kasvaa vaikka hyönteisten rakastamaksi perhosniityksi.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic