Urheilu Forssa

Luonto on paras stressipesula – Polkujen kutsu on kuultu Lounais-Hämeessä

Kuntoa nostava ja mieltä virkistävä polkujuoksu lisää suosiotaan.
Liisa Laikkorpi (takana) ja Soile Hakala ottivat viikolla polkujuoksuryhmässä tuntumaa Hunnarin rankkoihin rinteisiin. Kuva: Lassi Puhtimäki
Liisa Laikkorpi (takana) ja Soile Hakala ottivat viikolla polkujuoksuryhmässä tuntumaa Hunnarin rankkoihin rinteisiin. Kuva: Lassi Puhtimäki

Poluilla ja luonnossa liikkuminen on entisestään kasvattanut suosiotaan tänä vuonna. Kun aikaa on ollut, moni on huomannut, kuinka hienoja paikkoja sitä läheltä löytyykään ja kuinka hyvää kunnon happihyppely luonnon helmassa tekeekään kropalle ja myös päänupille.

Usein lenkkeilyn aloittaja tallustaa ja hölkkäilee ensin pyöräteitä, mutta kun kunto hieman kohenee, alkaa tehdä mieli pururadoille ja metsäpoluille kiinnostavampaan ympäristöön. Ainakin osalle tammelalaisen Tuula Niemisen vetämän Startti juoksuun -kurssin jäsenistä kävi juuri näin.

Heillä nälkä kasvoi syödessä tai paremminkin into lisääntyi kunnon noustessa. He jatkoivat toiselle, haastavammalle Suunta poluille -kurssille.

– Startti juoksuun oli tarkoitettu aloittelijoille, siinä kuntoa nostettiin hitaasti kiiruhtamalla niin, että kurssin lopulla pystyttiin juoksemaan omaa vauhtia viisi kilometriä. Tämä Suunta poluille -ryhmä ei ole aivan aloittelijoille, vaan siinä pitää olla jo hieman juoksuharjoittelua pohjalla. 4–5 kurssilaista jatkoi Startti juoksuun -kurssilta tänne, loput taisivat olla mainoksen uhreja, Nieminen naurahtaa.

Kurssille kysyntää

Polkujuoksu-kurssille oli kysyntää, sillä ryhmä täyttyi nopeasti. Kurssi on kierrellyt Lounais-Hämeessä polkuja ristiin rastiin, kokoontumisia on ollut muun muassa Syrjänharjulla, Melkuttimella, Saaressa ja Hunnarilla.

Maisemat ja reitit ovat hurmanneet ryhmäläiset. Läheltäkin löytyy hienoja kohteita, kun vain tietää minne mennä.

– Olen huomannut, että ryhmässä on voimaa. Tässä porukassa on hyvä henki ja mukana olevat jaksavat tsempata toisiaan. Reipasta ja reilua porukkaa, Nieminen kehuu.

Kurssin tavoitteena on antaa osallistujille eväät pärjätä yksin poluilla. Pystyä kulkemaan ja juoksemaan metsässä, vaikka polut eivät aina olisikaan niin tuttuja.

– Kun poluilla liikkumiseen tottuu, ei tarvitse koko ajan katsoa mihin astuu, vaan pystyy nauttimaan maisemista.

Läheltäkin löytyy haastavia ja kiinnostavia maastoja liikkujille, Kuva: Lassi Puhtimäki
Läheltäkin löytyy haastavia ja kiinnostavia maastoja liikkujille, Kuva: Lassi Puhtimäki

Eri ihminen palaa

Tuula Nieminen on SM-tason suunnistajana tykännyt aina liikkua luonnossa. Jotkut juoksijat pitävät radasta tai tasaisesta asfaltista, mutta Nieminen saa eniten irti, kun pääsee metsän keskelle.

Poluilla juokseminen haastaa kunnon ja ketteryyden sekä kohentaa koordinaatiota ja tasapainoa. Ylämäkien kipuaminen ja alamäessä rullailu vahvistavat myös monipuolisesti lihaksia.

Polkujuoksu sopii usein niille juoksijoille, joille asfaltti kovana alustana aiheuttaa jalkavaivoja.

– Näin fysioterapeuttina täytyy sanoa, että poluilla juokseminen on paljon ystävällisempää nivelille kuin kovalla alustalla juokseminen. Lisäksi tämä rasittaa monipuolisemmin koko kehoa, Nieminen sanoo.

Tärkeintä useimmille on kuitenkin ympäröivä luonto. Äänet, hajut, puut ja vaihtelevat maastot tekevät hyvää työn rasittamalle mielelle.

– Onhan tämä kaikkien paras stressipesula. Ei sieltä tule takaisin sama ihminen, joka lenkille lähti, vakuuttaa Nieminen.

Pako sohvalta

Tammelalainen Soile Hakala on yksi niistä, jotka jatkoivat aloituskurssilta poluille.

– Minulle tämä on pakenemista sohvalta. Tuli olo, että liikkeelle on päästävä, Hakala sanoo.

Hakala kertoo kuntonsa nousseen ja mielen virkistyneen. Liikkeelle kannatti lähteä.

– Ihmeen hyvin tämä on sujunut, vaikka en ihan kaikkia kotiläksyjä olekaan tehnyt. Liike on lääkettä, Hakala sanoo.

Hakalakin nauttii enemmän polkujen tallaamisesta kuin asfaltilla lenkkeilystä.

– Pehmeä alusta on jalkaystävällisempi. Samalla pääsee luontoon ja voi ihailla maisemia, kertoo Hakala, joka on nauttinut erityisesti Torronsuon ja Liesjärven lenkeistä.

Miksei jo aiemmin?

Forssalainen Liisa Laikkorpi päätti lähteä kaverinsa kanssa polkujuoksukurssille, kun koronaepidemia ensin siirsi ja sitten peruutti Forssan Suvi-illan ja juoksuharrastus jäi tauolle.

– Yllättävän hyvin sitä on jaksanut, vaikka taukoa ehti tullakin.

Laikkorpi on muiden ryhmäläisten tapaan viihtynyt hyvin metsäpoluilla.

– Tästä tulee tosi hyvä fiilis. Nyt sitä ihmettelee, miksei aikaisemmin ole tullut lähdettyä poluille? Kivassa maastossa hyvällä porukalla ei kymmenenkään kilometrin lenkki tunnu pahalta, Laikkorpi kertoo. FL

Monipuolinen ja luonnonläheinen kuntoilulaji

Polkujuoksu on urheilu- ja kuntoilulaji, jossa juostaan ja patikoidaan poluilla.

Laji nousi ensin suosioon Yhdysvalloissa ja sen jälkeen Euroopan alppimaissa. Suomessa suosio alkoi kasvaa 2010-luvulla.

Polkujuoksu on monipuolinen laji, jossa tarvitaan niin kestävyyttä, ketteryyttä kuin koordinaatiotakin. Vaihteleva maasto vahvistaa monipuolisesti lihaksia.

Poluilla lenkkeily kysyy myös seikkailumieltä, usein ainakin tossut kastuvat.

Monille poluilla liikkumisessa on tärkeintä ympäröivä luonto.

Harrastus kannattaa aloittaa helpoilta ja merkityiltä reiteiltä. Ota kartta mukaan, jos et ole varma reitistä tai paikka on sinulle uusi.

Luonnossa liikkuessa tärkeää on luonnon kunnioitus. Älä ota mukaan mitään, mitä et tuo mukanasi takaisin kotiin. Tutustu mitä kuuluu jokamiehenoikeuksiin ja -velvollisuuksiin.

Lisää tietoa lajista löytyy mm. Suomen Ladun tai Trailrunning.fi -nettisivuilta.

Uusimmat

Fingerpori

comic