Urheilu Forssa

Pelaaja ja manageri tai päinvastoin

Jarkko Ihalainen on ehtinyt olla monessa mukana.
Jarkko Ihalainen on moninkertainen jalkapallon ja futsalin SM-mitalisti. Kuva: tuntematon
Jarkko Ihalainen on moninkertainen jalkapallon ja futsalin SM-mitalisti. Kuva: tuntematon

Ihalaisen Jarkko on Viksbergin poikia, jonka jalkapalloura käynnistyi noin 6-vuotiaana Kuhalan koulun hiekkakentällä.

– Alku järjesti sinne yleiset harjoitukset ja osallistumismahdollisuus oli ihan kaikilla.

Koripallokin oli pojan ohjelmassa C-poikiin asti ja hyvässä muistissa ovat kiihkeät paikallispelit mikropoikien tasolla. Koris kuitenkin loppui ja niin loppui rippikouluikäisenä kaikki muukin seuroissa tapahtuva palloilu.

Vuosi 1995 oli Ihalaisen uran kannalta erittäin ratkaiseva. ”Pappa” Harteva nimittäin soitti ja kertoi A-Futiksen alkavan kasata uutta miesten joukkuetta, jonka veräjän suulla voisi Jarkollakin olla käyttöä. Ja kun toinen kassari haihtui yhden pelin jälkeen, niin Ihalaisesta tuli selkeä ykkösvahti.

–Yritin tietysti ottaa kiinni niin paljon kuin mahdollista, mutta ihan kaikkia en saanut. Maalivahtisäännöt muuttuivat tuohon aikaan useamman kerran ja sekin tuotti jonkinlaista päänvaivaa. Onneksi siihen aikaan ei matseja videoitu, joten ei tarvitse enää hävetä. Neloseen kuitenkin noustiin ja se oli tavoite.

Ihalainen jatkoi maalivahtiuraansa kaksi vuotta kun joukkue petasi paikkaa Virtasen Tapin valmentamalle lahjakkaalle junnuporukalle.

Ihalaisen seuraava seura löytyi Jokioisilta kun A-Futiksen porukasta irtosi useampia kavereita JP -67:n riveihin.

– Samalla jouduin tai pääsin myös joukkueenjohtajan tehtäviin ja Jokioisilla vierähti kolmisen vuotta.

Kohtalokas yöpalloturnaus

Eerikkilässä pelattiin viime vuosituhannen lopulla yöpalloturnaus, jossa pelasi yllättäen myös muuan Jarkko Ihalainen.

– Siellä oli myös Someron Voima ja Mannisen Hanski, joka kertoi Piikkiössä pelattavasti salifutisturnauksesta, jonne hän ei itse maalin suulle pääse. Ja puhui minut sitten tilalleen.

Tähän mennessä Ihalainen ei ollut edes kuullut mainitusta lajista eikä tuntenut SoVon porukasta yhtä ainutta kaveria. Samana päivänä pelattiin neljä peliä ja Ihalainen väsähti sen verran, että teki paluumatkalla sopimuksen SoVon kanssa, futiksen suhteen kuitenkin.

Salifutis eli nykyinen futsal oli kuitenkin sellainen laji, jonka Ihalainen tunsi oitis omakseen.

– Jalkapallomaalivahdiksi olin pätkä, mutta se ei pienemmän maalin edessä haitannut. Refleksit olivat kunnossa ja futsalissa tulee runsaasti lähitorjuntoja.

Futsal-manageri Ihalaisesta kehkeytyi kuitenkin vasta myöhemmin. Kyseinen laji oli Somerollakin jo alkuun sellainen, että pelureita tuli vähän joka suunnasta, Forssastakin pahimmillaan kolme autollista.

Työnkuvaan muutos

Seura oli Somero-Forssa Futsal ja kun divari kutsui, niin tukea oli hankittava myös Someron ulkopuolelta. Ihalainen lupasi sellaista hankkia lounaisesta Hämeestä, sillä sellainen oli miehelle tuttua jo ennestään.

– Yllättävästi sitä sitten löytyikin ja jopa silloinen kaupunginjohtaja Tapani Venhokin lämpeni ajatukselle.

Porukka tahkosi ykkösessä kaksi kautta ja nousi liigaan. Seura muuttui pelkäksi SoVoksi, ja emäseurakin irrotti kukkaronnyörejään, mutta Jarkkokin sai edelleen kerätä.

– Joka vuosi poistuu muutama tukija monestakin syystä, mutta toistaiseksi aukot on pystytty täyttämään.

Viime vuodet Ihalainen kertoo menneensä varainhankinnan suhteen ”hieman helpomman kautta”, mutta apua on löytynyt ja asiat ovat kunnossa.

– Ennen tuli tehtyä liikaakin itse, mutta kun halusin pitää kaikki narut omissa käsissäni. Onneksi tuollainen tauti menee yleensä vanhemmiten ohi.

Pelureita sieltä ja täältä

Futsal ei poikkea muista joukkuelajeista siinä, että pelaajat olisivat pelkästään suomalaisia.

Voiman nimilista kuitenkin hämää, sillä kaikki joukkueen pelurit ovat Suomen kansalaisia.

– Ulkomaalaisten osuus on sarjassa kuitenkin kasvanut ja mikäli jostain Etelä-Amerikan valtiosta saadaan hyvä pelimies muutaman satasen kuukausipalkalla, niin edullisempia ovat kuin kotimaiset.

Tämän päivän SoVoon tulee kaksi autollista pelureita pääkaupunkiseudulta ja yksi Turun suunnasta. Ihalainen lupaa tilanteeseen kuitenkin lähivuosina isoakin muutosta.

– Meillä on junnupuolella iso ympyrä, josta tulemme poimimaan parhaat pelaajat itsellemme ja todennäköisesti käy niin, että koronapandemian vuoksi omavaraisuusaste tulee pakostakin lähivuosina nousemaan.

Ihalainen muistaa hyvin ajan kolmisen vuotta sitten kun Voiman porukka oli paperilla ylivoimaisesti sarjan kovin.

– Menestys tyssäsi kuitenkin isoihin ristiriitoihin ja tulos oli heikon viiteen vuoteen.

Kohta viisikymppinen

Jarkko Ihalaisen CV ei palloilupuolella ole mitenkään vaatimaton jo pelkästään siksi, että äijä on ehtinyt edustaa varsin montaa seuraa.

Futsalissa miekkonen on napannut kolme kultaa ikämiesosastolla ja futiksessa saman verran pronssisia lätkiä. Joukkue on ollut Vantaan Valo, jonne hän joutui yllättäen maalivahtia paikkaamaan. Yhteensä ukko on kahminut KKI-sarjoista yhteensä kuusi kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.

Yleisessä sarjassakin Ihalaisella on seinänkokoisessa palkintokaapissaan kaksi SM-pronssia SoVo Futsalin kanssa.

Sama laulu kuultiin 2017 Turussa kun Oulun Tervarit oli vailla maalivahtia ja Ihalainen ratsasti hätiin pronssisen mitalin edestä. Edustustasolla Jarkko on kaivanut palloja selkänsä takaa viimeksi kaudella 2016 – 2017. Taso oli IV-divari ja seura Helsingin Ponnistus.

Mikäli urheiluväki haluaa muistaa Jarkkoa tulevana 50-vuotisjuhlapäivänä, niin allekirjoittaneella olisi siihen jonkinlainen ehdotus: nyt kun Voima pelaa jalkapalloa kuudennessa divisioonassa ja tekee sen ihan omalla porukalla, niin mikä olisi hienompaa kuin järkätä Jakelle virallinen ottelu juuri sinä päivänä kun 50 tulee täyteen. FL

Uusimmat

Näkoislehti

27.5.2020

Fingerpori

comic