Urheilu Forssa

Perinteiset lajit nosteessa: Vesille tekee soutajan mieli

Forssan Salama keräsi seutukunnan soudun harrastajat keväällä perustettuun soutu- ja melontajaostoon.
Jouko Peipinen meloo ja Anssi Reunanen soutaa Salaman vuorosoutuveneellä Kaukjärvellä. Kuva: Tapio Tuomela
Jouko Peipinen meloo ja Anssi Reunanen soutaa Salaman vuorosoutuveneellä Kaukjärvellä. Kuva: Tapio Tuomela

Forssan seudulla alkoi olla sen verran soudun harrastajia, että he halusivat katsoa, löytyisikö heille yksi yhteinen seura mihin siirtyä. 3–4 eri seuran riveissä kisoja kiertäneet harrastajat päättivät pistää hynttyyt yhteen ja liittyä Forssan Salamaan, johon perustettiin kevään korvalla soutu- ja melontajaosto.

Uudessa jaostossa on nyt kymmenkunta aktiiviharrastajaa, ja lisää mahtuu mukaan. Salama järjestää huomenna helatorstaina Forssassa esittelytilaisuuden, jossa pääsee kokeilemaan seuran yksinsoutu- ja vuorosoutuveneitä sekä erilaisia kanootteja.

– Haluamme tehdä lajia tutuksi ja esitellä käytettävissä olevaa kalustoa. Olemme esimerkiksi hankkineet seuran käyttöön uuden vuorosoutuveneen, kertoo jaoston aktiiveista Ari Ilola.

Esittelytilaisuus pidetään torstaina Kuuston uimapaikalla osoitteessa Nummenkatu 21. Salamasta on väkeä paikalla kello 15–17.

– Soutaminen kilpaveneellä on aivan erilaista kuin raskaalla puuveneellä tai hankalasti kääntyvällä lasikuituveneellä. Kilpavene liikkuu suoraan ja sillä pääsee aivan eri tavalla eteenpäin kuin tavallisella veneellä, kertoo Ilola.

Koko kropan laji

Soudun harrastajat kehuvat lajin monipuolisuutta. Soutu sopii kaikenikäisille ja harjoittaa lähes kaikkia kehon lihasryhmiä, erityisesti jalkoja, keskivartaloa ja selkää. Vastoin yleisiä luuloja vain pieni osa soutuvedon työstä tehdään käsillä.

Soutu kehittää sekä kuntoa ja voimaa. Talvella voi treenata suosituilla sisäsoutulaitteilla, kesäkaudella luonnon helmassa seutukunnan järvillä.

– Soutu on hieno laji, joka sopii hyvin kesäiseksi harjoittelumuodoksi esimerkiksi hiihtäjälle, kertoo Anssi Reunanen.

– Eikä tässä mene paikat rikki, kuten saattaa käydä juostessa, lisää Jouko Peipinen.

Salaman soututukikohta on ainakin toistaiseksi Kaukjärvellä. Kaukjärvi on osoittautunut pitkulaisen muotonsa ja suojaisuutensa takia erinomaiseksi paikaksi soutuharjoitteluun.

– Kaukjärvellä voi soutaa navakammallakin tuulella, siellä ei nouse isoja aaltoja, jotka häiritsisivät harjoittelua. Esimeriksi Pyhäjärvellä nousee helposti sellainen aallokko, että harjoittelu kilpaveneellä on mahdotonta. Eikä täällä Kaukjärvellä ole kiviäkään, joita tarvitsisi pelätä, tietää Ilola.

– Tästä kun vetää Mustialan rantaan ja takaisin, niin saa jo hyvän treenin, Peipinen sanoo.

Salaman aktiivit kesän kisoihin

Salaman aktiivit aikovat kiertää kesällä ahkerasti kisoja. Ohjelmassa ovat muun muassa Suurlohjan soudut, Kalevan kierroksen soutu, Sulkavan Suursoudut, Pirkan soutu ja SM-sprintti Virroilla.

Kesäkisoihin lähdetään ensimmäisen kerran Salaman väreissä. Talvella sisäsoudussa SM-mitalien makuun päässeet Viholaisetkin harkitsevat perinteisiin soutukisoihin lähtemistä.

– Kyllä me ainakin treenaamassa käymme täällä, ja mietimme kisoihin lähtöä. Ja talvella tietysti puolustamme sisäsoudussa SM-mitaleitamme, kertovat M70-sarjassa kisaava Aimo Viholainen ja P12-sarjassa soutava Otto Viholainen. FL

Perinteisiä menestyslajeja Suomessa

Forssan Salamaan perustettiin keväällä soutu- ja melontajaosto.

Harrastajia kymmenkunta, lisää mahtuu mukaan.

Soutu

Urheilussa soutu jaetaan yleensä olympialuokkiin, sisäsoutuun ja puuveneluokkiin.

Soutu ollut olympialaji vuoden 1900 Pariisin kesäolympialaisista lähtien. Olympialuokissa soudetaan kevytrakenteisilla veneillä 2000 metrin matkalla.

Suomessa kilpaillaan myös puuvene- ja kirkkovenesoudussa.

Sisäsoutu on soutulajeista uusin. Ympärivuotinen laji on kasvattanut nopeasti suosiotaan.

Pertti Karppinen voitti yksikkösoudussa kolme olympiakultaa 1976–84. Klaus Geiger on tuonut useita MM-mitaleja Suomeen sisäsoudussa.

Melonta

Kilpamelonta on soudun tapaan olympialaji. Melonta on ollut olympialaisissa yhtäjaksoisesti vuoden 1936 Berliinin kisoista alkaen, koskimelonta tuli vakituisesti olympiaohjelmaan Atlantassa 1996.

Melonnassa käytetään kajakkia tai kanoottia. Avokanoottia melontaan yleensä yksilapaisella melalla, kajakkia kaksilapaisella.

Suomalaisia melonnan olympiavoittajia ovat muun muassa Mikko Kolehmainen ja Sylvi Saimo.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic