Urheilu Forssa

Petri Salon intohimo koripalloa kohtaan ei sammu

Petri Salo on pelannut tai valmentanut noin 40 vuoden ajan.
Feeniks Basketin mikrotyttöjä valmentava Petri Salo sanoo olevansa lapsille ennen kaikkea valmentaja, mutta myös jonkinlainen kaveri, joka haluaa opettaa pelaajille asioita ilman kiirettä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Feeniks Basketin mikrotyttöjä valmentava Petri Salo sanoo olevansa lapsille ennen kaikkea valmentaja, mutta myös jonkinlainen kaveri, joka haluaa opettaa pelaajille asioita ilman kiirettä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Forssalainen Petri Salo, 46, on toiminut koripallon parissa valtaosan elämästään. Salo aloitti pelaamisen pikkupoikana Forssan Alussa. Ura päättyi 2000-luvun alkupuolella, mutta käytännössä saman tein Salo siirtyi valmentajaksi FoKoPoon.

– Marjamäen Jari pyysi valmentajaksi jo silloin kun pelasin. Hän sai puhuttua minut valmentamaan yhdessä Janne Kossilan kanssa FoKoPon B-poikajoukkuetta, jossa pelasivat muun muassa tulevat Korisliiga-pelaajat Jukka Kataja, Esa Mäki-Tulokas ja Mikko Jalonen. Me olimme SM-vitosia. Seuraavana vuonna pojat siirtyivät Jarin valmentamiin A-poikiin, jossa pelasi myös vuotta vanhempi Tuukka Kotti. Se porukka taisi ottaa SM-pronssia. Itse jatkoin B-poikien valmentajana, Salo muistelee valmennusuransa alkuvaiheita.

Paikallista koripallomaailmaa pidemmältä ajalta tuntevalla saattaa herätä kysymys, miten Salon “leirinvaihtoon” suhtauduttiin koripallopiireissä?

– Ei siitä kuulunut mitään, enkä tiedä olisinko sellaista palautetta osannut edes kuunnella. Jari (Marjamäki) oli jo pomppinut edestakaisin seurojen välillä ja pehmentänyt tilannetta, Salo sanoo ja toteaa samalla, ettei ole pelannut koskaan FoKoPossa eikä valmentanut Alussa täyttä kautta.

Hetken tauko valmennushommista

Salo jäi hetkeksi pois säännöllisistä valmennushommista, mutta palasi kun vanhin omista lapsista alkoi olla siinä iässä, että pallon pomputtelu alkoi kiinnostaa.

– Vuonna 2005 palasin valmentamaan ja 2006 jatkoin aktiivisemmin. Sen jälkeen olet lopettanut valmentamisen kertaalleen, mutta se lopetuspäätös kesti toukokuusta heinäkuuhun, Salo naurahtaa.

Salon kokemukset omista juniorivalmentajista ovat positiivisia. Samoin ovat kokemukset valmentajakavereista. Hän huomauttaa, että valmentajakaverit ovat niitä, joiden kanssa puhutaan samoista asioista.

– Kovin moni muu kuin valmentajakollega ei ole kiinnostunut, kun puheeksi tulee jonkun pelaajan kehittyminen. Se on kuitenkin valmentajana minulle oikeastaan tärkein asia. Nähdä kun joku pelaaja oppii jonkun vaikean asian toistojen kautta.

Ei isähahmo, mutta vähän kaveria

Salo sanoo olevansa ennen kaikkea valmentaja, mutta pienten junioreiden kanssa myös muut asiat on huomioitava. Isähahmo hän ei sano olevansa, mutta vähän kaveria. Salo on tyytyväinen kun joku lapsista uskaltaa kertoa hänelle vaikka koulussa päivällä tapahtuneita asioita.

– Yksinkertaistan asioita ja yritän kertoa ne niin, että jokainen ymmärtää. Yritän myös kasvattaa heitä ajattelemaan, että asioiden oppimisella ei ole kiire. Viihdyn näiden pienten kanssa, olen varmaan ajatusmaailmaltani samalla tasolla kuin hekin, tällä hetkellä Feeniks Basketin mikrotyttöjä eli 8–9-vuotiaita valmentava Salo murjaisee.

Ilmeisesti myös valmennettavat ovat pitäneet Salosta, sillä miehen mukaan kaikki entiset valmennettavat tervehtivät häntä, kun kaupungilla vastaan tulevat.

– Tehdään asioita tosissaan, muttei totisesti. Harjoituksissa meillä saa nauraa, puhua ja kysyä. Pidän peleissä ääntä, mutten negatiivisesti. Olen sanonut joukkueelle että älkää pelätkö, jos huudan kovempaa peleissä, tarkoitukseni on vain neuvoa. Olen myös ohjeistanut, että peleissä tehdään sitä mitä joukkue tarvitsee. Vaikket tekisi pisteitä, saatat olla joukkueen tärkein pelaaja. Pienet oppivat asioita hyvin, mutta myös muistavat valmentajan sanomisia kiusallisen hyvin.

Koripallo periytyi isältä lapsille

Salon neljä lasta ovat innokkaita koripallon harrastajia. Vanhin lapsista on nyt armeijassa, mutta peliura jatkunee armeijan jälkeenkin. Nuorin on syntynyt 2010 ja pelaa mikrotytöissä, joita Salo valmentaa.

– Pääosin olen valmentanut joukkueita, joissa omia lapsiani on pelannut. Vanhinta lastani en tosin ole koskaan valmentanut täyttä kautta. Jos nuorimmainen jossain vaiheessa lopettaisi pelaamiseen, en silti pitäisi mahdottomana, että jatkan valmentamista. Omista juniorivuosista alkanut intohimo koripalloa kohtaan on säilynyt näihin päiviin asti, Salo kertoo. FL

Uusimmat