Urheilu Somero

Someron yleisurheilukenttä menossa remonttiin – Käyttökielto alkaisi ensi kesänä ja jatkuisi vuonna 2021

Yleisurheilukenttä remontoidaan ja viereen rakennetaan uusi katsomo. Kenttä on menossa käyttökieltoon ensi vuonna.
Someron urheilukenttä on tiiviissä käytössä, mutta ensi kesänä käyttöön on tulossa remontin myötä katkos. Someron Esan tiistaikilpailuissa palloa heittämässä Kerttu Korvenpää, avustajana toimi mummi Sirpa Talvi. Kuva: Tapio Tuomela
Someron urheilukenttä on tiiviissä käytössä, mutta ensi kesänä käyttöön on tulossa remontin myötä katkos. Someron Esan tiistaikilpailuissa palloa heittämässä Kerttu Korvenpää, avustajana toimi mummi Sirpa Talvi. Kuva: Tapio Tuomela

Somerolla rukataan urheiluharrastusmahdollisuuksia toden teolla uuteen uskoon. Monitoimihallin remontti on jo käynnissä, ja näillä näkymin ensi kesänä käynnistyy myös urheilukentän perusteellinen peruskorjaus.

Someron tekninen lautakunta hyväksyi hankesuunnitelman, jonka pohjalta yleisurheilukenttä uusitaan nykypäivän vaatimusten mukaiseksi. Hankkeen varsinainen suunnittelu käynnistyy elokuussa, se valmistuu marraskuussa ja valtionavustushakemukset jätetään tämän vuoden puolella, mikäli Someron kaupunginvaltuusto hyväksyy hankesuunnitelman joulukuussa ensi vuoden talousarvioon. Yleisurheilukentän peruskorjauksen kustannusarvio on tällä hetkellä 910 000 euroa, mutta summa tarkentuu suunnittelun edetessä.

Mahdollinen uusi kenttä koostuu kansainvälisen mitoituksen mukaisesta, viisi metriä nykyistä pidemmästä jalkapallokentästä, sitä kiertävästä 400 metriä pitkästä, 6-rataisesta juoksuradasta, 8-rataisesta pääsuorasta sekä kenttäpäädyistä, jonne sijoitetaan heitto- ja hyppylajien suorituspaikkoja. Pääsuoran ulkopuolelle juoksusuoran ja uuden, rakennettavan katsomon väliin sijoitetaan pitkiä hyppyjä (pituus ja 3-loikka) ja seiväshyppyä varten erilliset suorituspaikat. Lisäksi juoksuratojen alustat tullaan uusimaan. Nykyisen kentän kaarteet on rakennettu 36 000 millimetrin säteellä. Uuden kentän säteeksi tulee nykysääntöjen mukainen 36 500 millimetriä, näin taataan täysimittaisen jalkapallokentän sijoittaminen juoksuratojen sisäpuolelle.

 

Someron teknisen johtajan Marko Mäkisen mukaan remontin aloitus pyritään ajoittamaan niin, että ensi vuoden seiväskarnevaalit saadaan kisattua alta pois.

– Heti karnevaalien jälkeen ryhdytään töihin, jotta saadaan rakenteet painumaan. Keväällä töitä on taas tarkoitus jatkaa. Neuvottelemme vielä syksyn aikana käyttäjien kanssa remontin ajoituksesta niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa. Remontin kesto on noin puolitoista vuotta, joten väkisin siinä jää yhdet karnevaalit järjestämättä, tai ne pitää siirtää muualle, Mäkinen kertoo.

 

Nykyinen katsomorakennus on tarkoitus purkaa. Katsomon kunto on Mäkisen mukaan tyydyttävä, sisätilojen välttävä ja sosiaalitilojen osalta niin huono, että ne ovat käyttökiellossa. Sekä Suomen Urheiluliiton että Suomen Palloliiton ajatelluissa tapahtumissa uuden katsomon yleisökapasiteetiksi riittänee 500 katettua katsojapaikkaa. Katsomo voidaan rakentaa pääsuoran mittaiseksi, jolloin katsomon eteläpää voidaan suunnitella kaksipuoleiseksi, joka mahdollistaa esimerkiksi lentopallon tai rantalentopallon pelien seuraamisen.

– Hankkeelle on saatu Suomen Urheiluliiton lausunto, jonka mukaan hankkeen toteutuessa asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti kyetään Someron urheilupuistossa järjestämään vuosittaisten seiväskarnevaalien lisäksi muun muassa yleisurheilun nuorten ja veteraanien SM-tasoisia arvokisoja, Mäkinen kertoo.

Suomen Palloliiton mukaan jalkapallossa Somero voisi toimia Eerikkilän urheiluopiston satelliittikenttänä, jolloin esimerkiksi eritasoiset nuorten maaottelut sekä karsintapelit olisi mahdollista järjestää Someron urheilupuiston luonnonnurmikentällä. Näillä haetaan Mäkisen mukaan lisää näkyvyyttä Somerolle kaupunkina.

 

Huolto- ja katsomorakennusten kustannusarvio on noin 1,8 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusarvio (pois lukien alueen muut lajikentät, kuten tennis ja rantalentopallo) on reilut 2,7 miljoonaa euroa. Someron kaupungin talousarvion investointiohjelmassa hankkeelle on varattu ensi vuodelle 1,5 miljoonaa euroa, siksi katsomo- ja huoltorakennuksen toteutus pitää hyväksyttää valtuustolla erikseen.

Hanke on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa vuodelle 2020. Hankekohtainen avustuksen määrä valtiolta on suunnitelmahankkeissa 30 prosenttia arvioiduista kustannuksista, maksimissaan 750 000 euroa. Mäkisen suunnitelmissa on hakea avustusta jokaiselle hankkeelle erikseen. FL

Uusimmat