Urheilu

Suomen kasvava kisajoukkue elää jo toiveikasta olympia-arkea – "Kisat voi olla suunnannäyttäjä ilolle, toivolle ja tulevaisuudenuskolle"

Tokion historian toisilla kesäkisoilla riittää haastetta kampittaa korona.
Suomen Tokion-olympiajoukkueeseen on valittu tähän mennessä 12 urheilijaa kuuteen eri urheilumuotoon. Paralympiajoukkueessa on arvokisapaikka kahdeksalle urheilijalle neljässä urheilumuodossa. Kuva: EPA

Vaikka Tokion heinä-elokuisten olympiakisojen liepeillä leijuu Japanissa koronapandemian vuoksi epävarmuutta, Suomen olympiakomitea on pitkään elänyt arkea, jossa kesäkisojen järjestäminen on ainoa vaihtoehto.

–  Kisatiimi on valmistautunut Tokioon vuosien ajan, sanoi keskiviikkona Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen. Hän on kisatiimin päällikkönä perinteisesti huolehtinut Suomen joukkueiden käytännön järjestelyistä olympiakisoissa.

Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori liputtaa täysin palkein Tokion toisten kesäolympiakisojen puolesta.

–  Kansainvälinen olympiakomitea KOK ja järjestäjät ovat vakuuttaneet, että kisat järjestetään. Ne tulee järjestää koronan takia terveysturvallisesti, mikä merkitsee lukuisia rajoituksia, Vapaavuori neuvoi.

–  Olympiakisat voi olla suunnannäyttäjä ilolle, toivolle ja tulevaisuudenuskolle, puheenjohtaja maalaili näkymää hiljalleen koronan varjosta avautuvaan valoisampaan aikaan.

Yleisurheilijoista iso olympiaryhmä

Suomen Tokion-olympiajoukkueeseen on valittu tähän mennessä 12 urheilijaa kuuteen eri urheilumuotoon. Paralympiajoukkueessa on arvokisapaikka kahdeksalle urheilijalle neljässä urheilumuodossa.

Viimeiset valinnat tehdään kesällä jokunen viikko ennen kisojen alkua.

Riossa Suomen olympiajoukkueen koko oli 54 urheilijaa.

–  Yli 50 urheilijan varmaan Tokiossa kipuamme. Varsinkin yleisurheilussa on hyvä tilanne. Riossa yleisurheilijoita oli 16, nyt lopullinen lukema on 20–25:n luokkaa, huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki arvioi.

Paralympiajoukkueen johtaja Kimmo Mustonen haarukoi Suomen kisajoukkueen kooksi 20–25 urheilijaa. Joukkueen suurin tähti tuikkii kirkkaasti. Miesten ratakelauksen viisinkertainen paralympiavoittaja, Espanjan Fuengirolassa leireilevä Leo-Pekka Tähti vakuuttaa, että intoa riittää.

–  Latausta on normaalia enemmän, sillä viime kausi oli yleisesti tosi rikkonainen, sanoi Tähti, joka avaa kilpailukautensa noin kuukauden kuluttua Sveitsissä.

Koronakupla tiiviiksi

Myös Suomen toistaiseksi viimeinen olympiakultamitalisti, Pekingissä 2008 naisten trapin voittanut Satu Mäkelä-Nummela on harjoitellut viime ajat Espanjassa, Malagassa.

–  Puolitoista viikkoa on takana, muutaman päivän likistys täällä vielä edessä, Mäkelä-Nummela kertoi.

Hän aloittaa kilpailukautensa toukokuun alussa Italiassa maailmancupissa.

Tokion olympiakisat ovat lajivalikoimaltaan huomattavasti suuremmat kuin kesäkisat samassa kaupungissa 1964, mutta muuten isompiin muutoksiin törmätään koronan takia lähinnä vain kilpailupaikkojen ulkopuolella.

–  Kisajoukkue suljetaan tiiviiseen kuplaan, jotta aiheutamme mahdollisimman vähän riskejä paikalliselle väestölle ja päinvastoin. Käytännössä kupla näkyy lukuisina testeinä ennen kisoja ja kisojen aikana, kasvomaskin käyttönä ja rajoitettuna liikkumisena, Suomen olympiajoukkueen ylilääkäri Maarit Valtonen summasi.

Uusimmat

Fingerpori

comic