Vauhdista tinkimättä, mäkiä pelkäämättä: Pyöräsuunnistus vaatii kunnon ja taidon ohella rutkasti rohkeutta

Forssalainen Benjamin Saarela on kahden vaativan lajin taitaja. Joulukuussa 18 vuotta täyttävä Saarela harrastaa kesäisin pyöräsuunnistusta, talvisin hän kilpailee maastohiihdossa.

– Tämä on nyt viides kesä kun kilpailen pyöräsuunnistuksessa. Olin aiemmin suunnistanut ja käynyt maastopyöräkisoissa, kunnes näin, että olisi tällainenkin laji kuin pyöräsuunnistus. Lähellä oli kisat, joten päätin mennä kokeilemaan ja se tuntui heti kivalta, Saarela muistelee.

Saarela nauttii pyöräsuunnistuksen haastavuudesta. Lajissa vaaditaan kovan kunnon lisäksi hyvää hahmotuskykyä, sillä reitinvalinnoissa on oltava tarkkana. On pystyttävä ratkaisemaan, kannattaako valita se hieman nopeavauhtisempi polku, joka kiertää pikkuisen, vai menisikö sitä pienempää ja hidasvauhtisempaa, mutta suorempaa polkua?

Pyöräsuunnistuksessa pitää myös hallita pyörä. On osattava ajaa pienempää ja isompaa polkua, ylä- ja alamäkeä ja edettävä vauhdilla vaikeassakin maastossa.

Laji vaatii myös rohkeutta. Mäet ovat usein hurjia, eikä kaatumisilta voi välttyä. Saarelalla on kolhuista kokemusta, esimerkiksi viime vuoden EM-kisat menivät sivu suun loukkaantumisen takia.

– Olin valmistavalla leirillä ja otimme siellä harjoituksissa kaverin kanssa pientä kirikisaa. No, pyörät kolahtivat toisiinsa ja minä kaaduin niin, että loukkasin vasemman ranteeni. Ne EM-kisat jäivät sitten väliin, Saarela kertoo.

Huonoa tuuria

H20-sarjassa ajavalla Saarelalla on ollut huonoa tuuria EM-kisojen kanssa. Forssalainen valittiin myös tänä vuonna EM-kisoihin, mutta toukokuulle kaavaillut kisat piti peruuttaa koronatilanteen takia.

– Harmittaahan se, mutta kyllä noita kisoja on vielä tulevaisuudessa.

Saarela ajoi kesäkuussa muutamat kilpailut kotimaassa, mutta jostain syystä heinäkuu on tyhjä kisoista. Elokuussa poljetaan taas, silloin tähtäin on SM-kisoissa.

Saarela nousi täksi vuodeksi kaksikymppisten sarjaan, jonka taso on Suomessa kivikova. Samalla viivalla on pari vuotta vanhempia EM-mitalisteja.

– Yritän tehdä SM-kisoissa omat hyvät suoritukseni. Jos kaikki menee hyvin, kymppisakkiin tai ehkä seitsemän parhaan joukkoon voisi olla mahdollisuuksia, Saarela pohtii.

Saarelan pari vuotta nuorempi pikkuveli Thomaskin hiihtää ja pyöräsuunnistaa, ehtiipä hän harrastaa vielä perinteistä suunnistustakin.

– Onhan siitä etua, että veli harrastaa samaa lajia. Antaa kummasti motivaatiota yrittää kovemmin, jos tekee virheen ja häviää pikkuveljelle.

Tavoitteet korkealla

Päälajinaan Saarela pitää hiihtoa. Pari viime talvea ei ole mennyt suunnitelmien mukaan, mutta nyt näyttää hyvältä.

Ensi talvena pitäisi taas kulkea.

– Tavoitteet ovat ehkä enemmän sprintissä kuin normimatkoilla. Oman sarjani SM-kisoissa olisi kiva yltää 15 parhaan sakkiin.

Forssalaislupaus aikoo harrastaa ainakin lähivuodet molempia lajeja. Ne tukevat toisiaan ja pitävät harjoittelun mielenkiintoisena ja monipuolisena. FL