Uutiset

16–17-vuotiaiden äänestysinto seurakuntavaaleissa pysyi samana kuin 2014 – eka kerta uurnilla 2010 oli kaikkein vilkkain

Nuoret 16–17-vuotiaat pääsivät äänestämään seurakuntavaaleissa sunnuntaina jo kolmatta kertaa. Nuorten äänestysprosentti on nyt noin 9, eli samalla tasolla kuin neljä vuotta sitten. Ensimmäisissä vaaleissa 2010 äänestysinto oli peräti 15,3 prosenttia.
16-vuotiaat pääsivät äänestämään seurakuntavaaleissa ensimmäisen kerran vuonna 2010, eli nyt nuoret pääsivät uurnille kolmatta kertaa.

Nuorten eli 16–17-vuotiaiden äänestysaktiivisuus seurakuntavaaleissa oli koko maassa hieman päälle 9 prosenttia, kun alustava äänestysprosentti oli kokonaisuudessaan 14,4 prosenttia.

– Luku saattaa vielä tarkentua, mutta nuorten aktiivisuus on aika lailla samoissa lukemissa kuin vuoden 2014 vaaleissa, jolloin 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli hieman alle 9 prosenttia, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti
Salminen kertoo Lännen Medialle.

16-vuotiaat pääsivät äänestämään seurakuntavaaleissa ensimmäisen kerran vuonna 2010, eli nyt nuoret pääsivät uurnille kolmatta kertaa.

Vuonna 2010 nuorten äänestysprosentti oli 15,3 prosenttia, eli silloin äänestysinto on ollut tähän mennessä kaikkein korkeimmalla.

– Kun äänestysaktiivisuus ei nyt laskenut nuorilla, niin on ainakin onnistuttu säilyttämään jotain, Salminen toteaa.

– On ikuisuusongelma, miten aktivoidaan nuoria. Kirkosta käytiin paljon yleistä keskustelua tuolloin 2010: oli ollut muun muassa Ajankohtaisen kakkosen homo-ilta. Silloin tuli paitsi iso eroaalto, myös paljon tukea kirkolle. Laaja keskustelu nosti myös vaalien äänestysaktiivisuutta.

Salminen muistuttaa, että 16–17-vuotiaat ovat haastava ikävaihe. Hänen mukaansa rippikoulu tavoittaa vielä hyvin 15-vuotiaita nuoria, mutta sen jälkeen yhteys usein katkeaa, paitsi niiden kanssa, jotka jatkavat seurakunnan isostoimintaan.

– Taas kun tullaan 18 vuoden ikään, tulee iso hyppäys, jolloin aika monet eroavat kirkosta.

Alustava äänestysprosentti on 14,4

Seurakuntavaalien alustava valtakunnallinen äänestysprosentti on 14,4. Kokonaisuudessaan äänestysinto laski hieman, sillä edellisissä vaaleissa vuonna 2014 äänestysprosentti oli 15,5.

Tarkemmat, vahvistamattomat tiedot valituista tulevat myöhemmin maanantaina.

Vaaleissa valittiin noin 8 300 luottamushenkilöä 384 seurakuntaan. Ehdokkaita oli yhteensä noin 16 700.

Suurista kaupungeista äänestysprosenttiaan nostivat muun muassa Jyväskylä ja Vantaa. Jyväskylän alustava tulos on 13,5 prosenttia, kun vuonna 2014 aktiivisuus oli 11,9 prosenttia.

Vantaan äänestysaktiivisuus oli 9,0 prosenttia, kun neljä vuotta sitten se oli 8,3 prosenttia.

Monissa suurissa kaupungeissa äänestysprosentti laski jonkun verran. Helsingissä alustava äänestysprosentti oli 11,3, Espoossa 11,3, Tampereella 9,2, Oulussa 12,2 ja Turussa 10,6.

Ahkerimmin äänestettiin Kinnulan seurakunnassa, jossa äänestämässä kävi peräti 48,9 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2014 vaaleissa äänestysprosentti Kinnulassa oli 43,4.

Luottamushenkilöistä lähes puolet uusia

Uusia luottamushenkilöitä valittiin runsaasti. Alustavan tiedon mukaan kirkkovaltuustoihin valituista uusia on 49,8 prosenttia.

Alle 30-vuotiaiden osuus pieneni hieman edellisvaaleista, luku on nyt 5,7 prosenttia. Valittujen keski-ikä on 55,5 vuotta. Naisten osuus kasvoi hieman ja oli nyt 54,8 prosenttia.

Itsenäisissä seurakunnissa toimitettiin yhdet vaalit, joilla valittiin kirkkovaltuuston jäsenet. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, toimitettiin kahdet vaalit.

Vaaleilla valittiin jäsenet seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka käyttää ylintä päätösvaltaa seurakuntayhtymälle kuuluvissa asioissa.