Uutiset

"180 miljoonan potti siirtyi juuri kapitalistin taskusta duunareille" – Teollisuusliiton mukaan heidän valttinsa sopimuskumppanina on muualla kuin työnantajalle edullisissa sopimuksissa

Myös massia ja massaa jättiammattiliitolta löytyy, mutta liiton johdon mielestä tärkeintä neuvottelupöydässä on pitkällä ajalla luotu kunnioitus ja luottamus.
Puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (oik) kipparoivat parinsadan tuhannen jäsenen Teollisuusliittoa. Kuva: Joel Maisalmi
Puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (oik) kipparoivat parinsadan tuhannen jäsenen Teollisuusliittoa. Kuva: Joel Maisalmi

Käynnissä oleva kuuma työmarkkinakierros on synnyttänyt otsikoita liittojen välisistä jännitteistä.

”PAU:sta ryöpytys: Teollisuusliitto sabotoi postilakon”, uutisoi Verkkouutiset marraskuussa (21.11.). ”Teollisuusliitto on tukenut Sähköliittoa”, vakuutettiin Teollisuusliiton verkkosivuilla vähän aiemmin (6.11.).

Postilakossa oli kyse Postin halusta siirtää työntekijöitään Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevan halvemman työehtosopimuksen piiriin. Sähköliitto taas taistelee omista pääluottamusmiehistä teknologiateollisuuden työpaikoilla, joissa sovelletaan Teollisuusliiton työehtosopimusta.

Peruja jo Metalliliiton ajoilta

Näiden viime kuukausien käänteiden perusteella näyttää siltä, että työntekijäpuolen jättiläinen Teollisuusliitto ja sen sopimukset kelpaisivat työnantajapuolelle muita liittoja paremmin.

Noin 200 000 jäsenen Teollisuusliiton varapuheenjohtajan Turja Lehtosen mukaan Teollisuusliiton mahdollinen suosio ei kuitenkaan perustu muita halvempiin sopimuksiin.

– Juurihan siirsimme tuolla 3,3 prosentin sopimuksella 180 miljoonan potin kapitalistin taskusta duunareille, hän täräyttää viitaten pari viikkoa sitten solmittuun työehtosopimukseen Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välillä.

Lehtonen nostaa esiin Teollisuusliiton pitkän sopimisen, luottamuksen ja vastapuolen kunnioituksen kulttuurin, joka on peruja jo Teollisuusliiton edeltäjän Metalliliiton ja Metallityönantajien ajoilta.

Tärkeää on pitää yllä jonkinlaista jatkuvaa neuvottelua myös varsinaisten sopimusneuvottelujen välillä. Sopuun pääsy on vaikeampaa, jos pitää aloittaa puhtaalta pöydältä.

“Ettemme olisi tulleet koko pöytään”

Lehtonen ei kiellä ammattiliiton koon ja vaikutusvallan yhteyttä.

Isolla on ”massia lähteä radalle” eli mennä tarvittaessa työtaisteluun ja ”tottakai massa tuo valtaa”. Tähän limittyy myös vastapuolen kunnioitus puolin ja toisin.

– Meille ei tällä kierrokselle edes esitetty jäsenmaksuperinnän lopettamista, koska tiedettiin, ettemme me olisi silloin edes tulleet koko neuvottelupöytään.

Lehtonen painottaa, ettei Teollisuusliitto ole käynnistänyt minkäänlaista jäsenhankintakampanjaa kummankaan eli postikiistan tai sähkö-alan työtaistelun yhteydessä.

– Ei toki ovelta käännytetä, hän kommentoi kysymykseen ammattiliittojen välisestä jäsenkilpailusta.

Muhii usein pinnan alla

Ay-liikettä tutkineen Åbo Akademin sosiologian yliopistonlehtorin Mika Helanderin mukaan ammattiliittojen napit vastakkain olo tai jäsenistä kisaaminen on aihe, joka muhii useimmiten pinnan alla.

Julkisuuteen on noussut lähinnä yksittäistapauksia, jotka ovat edenneet lakkoon saakka.

Esimerkiksi Helsingin bussiliikenteen sopimusshoppailusta uutisoitiin huhtikuussa 2010, kun Helsingin Bussiliikenne siirtyi julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n sopimuksesta auto- ja kuljetusalan AKT:n sopimukseen. Se johti 1,5 vuorokauden mielenosoituslakkoon ja myöhemmin toukokuussa 2010 kahden vuorokauden työnseisaukseen.

Vuonna 2005 elektroniikan sopimusvalmistaja Foxconn siirtyi Teknologiateollisuuteen ja edellytti työntekijöiden seuraavan Kemianliitosta Metalliliittoon, koska Teknologiateollisuus noudatti Metalliliiton työehtosopimusta.

Pohjoiskarjalaisen Perloksen esimerkkiin nojautuen työntekijät päättivät tuolloin pysyä Kemianliitossa ja työehtosopimuksessa, mistä oli tuloksena pitkä lakko.

Lakossa puolitoista kuukautta

Loppuvuoden postilakko oli seurausta siitä, että valtio-omisteinen Posti halusi siirtää työntekijöitään posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n sopimuksesta Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevan halvemman työehtosopimuksen piiriin.

Sähköliitto on aloittamassa uutta neljän viikon mittaista lakkoa, joka alkaisi 30. tammikuuta iltakymmeneltä eli heti meneillään olevan lakon päättyessä. Liiton lakko on ollut käynnissä jo puolitoista kuukautta.

Lakon kohteena on kaksitoista teknologiateollisuuden yritystä, joissa sähköliittolaisiinkin sovelletaan niin sanotun teollisuusliittoperiaatteen nojalla Teollisuusliiton työehtosopimusta.

Työriidassa on kyse Sähköliiton halusta saada jäsenilleen oma edustus näille työpaikoille.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

23.2.2020

Uusimmat