Uutiset

1992 jälkeen työaika ei ole lyhentynyt, neljän päivän työviikko jäänyt vain puheeksi. Miksi?

Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen työviikkoon. Viimeksi tällä viikolla käytiin taas keskustelua, milloin olisi mahdollista ottaa seuraava askel ja siirtyä viisipäiväisestä työviikosta nelipäiväiseen työviikkoon.

Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK julkisti torstaina aiheesta pamfletin, jossa eri kirjoittajat pohtivat työaikaa.

Viimeisin työajan lyhennys tehtiin vuonna 1992, jolloin loppiainen ja helatorstai muutettiin takaisin arkipyhiksi ja vapaapäiviksi. Ja tänä vuonna vuosityöaikaa on taas väliaikaisesti kilpailukykysopimuksella pidennetty 24 tunnilla eli 1,5 prosentilla.

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander nostaa esiin kirjoituksessaan, että kun elinikä on noussut, työuran osuus ihmisen koko elinkaaressa on lyhentynyt. Vielä 50 vuotta sitten työuran pituus oli noin 70 prosenttia suomalaisen miehen elinkaaresta. Nykyisin työuran pituus on vähemmän kuin puolet elinajan odotteesta.

Miksi työaika ei sitten enää viime vuosikymmeninä ole lyhentynyt?

Kianderin mukaan kotitaloudet ovat olleet kiinnostuneempia kulutuksen lisääntymisestä kuin vapaa-ajan kasvusta.

-Kun tuottavuuden kasvu on alentanut välttämättömyyshyödykkeiden hintoja, muiden hyödykkeiden kysyntä on kasvanut.

Merkittävämpi selitys, miksi työaika ei ole enää lyhentynyt, löytyy Kianderin mukaan tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumisesta. Hän muistuttaa, että teknologian kehitys ja tuottavuuden kasvu on ollut varsin hidasta viimeisinä vuosikymmeninä ja paljon hitaampaa kuin 1950–1960-luvuilla.

– Työajan lyhentämiseen aiemmin suunnattua tuottavuuspotentiaalia on ollut aiempaa vähemmän.

Ay-liike ei ole myöskään pystynyt sopimaan merkittävistä työehtojen parannuksista, koska globalisaatio ja pääomaliikkeiden vapautuminen ovat kiristäneet kansainvälistä kilpailua.

STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan vuosikymmenien aikana työn tuottavuuden kasvusta puolet on jaettu palkkoihin ja toinen puolikas työajan lyhentämiseen ja sosiaaliturvan rahoitukseen.

Aika ajoin on esitetty myös siirtymistä 6 tunnin työaikaan päivässä. 1990-luvulla Suomessa kokeiltiinkin yhdeksässä teollisuusyrityksessä ja 17 kuntaorganisaatiossa kuuden tunnin työpäivää, mutta se jäi kokeilun asteelle.

Kokeiluun osallistuneet kuntien työntekijät kokivat, että lyhempi päivittäinen työaika helpotti työssäjaksamista ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Työmarkkinaosapuolet kiistelivät, miten kuuden tunnin työpäivästä maksetaan.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan toimitusjohtaja Matti Apunen muistuttaa, että jos työajan lyhentäminen leikkaa palkkoja, työn jakamisen kannatus putoaakin dramaattisesti. LM-HÄSA

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic