Julkaistu: 15.09.2016 01:58

Heinijärven ja Jänijärven suojeluyhdistykset käärivät hihansa ja kunnostavat entiseen loistoonsa Saloistenjärven vanhan erämaauimarannan.

Saloistenjärven erämaauimaranta palaa loistoonsa

  • Jouko Elomaa (vas.) ja Esko Lepänkoski mittailevat Saloistenjärven erämaauimarannan rantahiekkaa. Vesikasveja riittää niitettäväksi ja liejua kerättäväksi hyvin hitaasti syvenevällä rannalla.

 

Jänijärven seudun suojeluyhdistys ry ja Heinijärven suojelu ry toteuttavat yhteisvoimin Saloistenjärven erämaauimarannan kunnostushanketta ja samalla Pohjois-Tammelan vesistötutkimus- ja ympäristökasvatushanketta. Hengessä mukana ovat myös Peräjoen ja Särkijärven suojeluyhdistykset.

Saloistenjärven uimarannan kunnostuksessa hankerahaa haki Heinijärven suojelu ja Pohjois-Tammelan vesistöhankkeessa Jänijärven suojeluyhdistys, mutta kyseessä ovat kuitenkin yhteishankkeet. Hankkeiden yhteenlasketut kustannukset ovat 27 050 euroa, josta LounaPlussan kautta tuleva maaseudun kehittämisraha kattaa 20 040 euroa.

Saloistenjärven pohjoispuolen uimaranta oli hiekkapohjaisena ja hitaasti syvenevänä suosittu lapsiperheiden uintipaikka vielä 1960–70-luvuilla, mutta se on nykyisin rämettynyt ja kasvanut lähes umpeen. Uimapaikan pohjaan on kertynyt vesikasvillisuudesta lietettä.

Rantaa ei ruopata syväksi, mutta järvestä aiotaan kuoria pitkäpuomikoneella pohjaan kerrostunutta massaa jokunen sata kuutiota. Kunnostuksen tarkoituksena on palauttaa ranta jälleen viihtyisäksi ja turvalliseksi.

– Ei tämä Riviera ole, mutta ei ole tarkoituskaan, toteaa Heinijärven suojelun puheenjohtaja Jouko Elomaa. Hiekkaranta saa täkyikseen myös tulentekopaikan ja käymälän. Varoiksi pelastuslaitos saa kunnollisen veneenlaskupaikan Saloistenjärven rantaan Haarankorventien varteen.

– Saa tästä tosi hienon käyttörannan, arvioi hankevastaava Esko Lepänkoski Jänijärven seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.

Uimarannan tarpeellisuutta perustellaan myös sillä, että Pohjois-Tammelassa ei ole tarpeeksi kaikille avoimia uimapaikkoja.

Visiona on perheystävällinen, syvällä luonnon helmassa ja kaukana maailman hälystä sijaitseva ranta, joka tarjoaa uimapaikan ja virkistysmahdollisuuden myös heille, joilla ei ole omasta takaa uimapaikkaa.

Vesistötutkimus- ja ympäristökasvatushanke selvittää puolestaan aiempien vesistöhankkeiden vaikutuksia seudun järvien veden laatuun. Pohjois-Tammelassa on tehty vesistöjen veden laadun parantamiseksi monia toimenpiteitä kuten pohjapatoja, rumpua, kosteikkoja ja eroosiolaattoja.

Vesistö- ja ympäristöhankkeen tavoitteena on saada näin vertailukelpoisia veden laadun ja virtaaman tutkimuksia sekä luoda aiempia kunnostustoimia yhdistävä patikointireitti ja asentaa kohdealueille infotauluja näistä vesiensuojeluhankkeista.

Yhdistysten lisäksi kortensa kekoon kantavat Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Hamk teki hankesuunnitelmat opetustyönä ja on lupautunut tekemään tarvittavat puunraivaukset Saloistenjärven rannasta ja polunvarresta.

Hankeaikaa on kaksi vuotta. Työt pääsevät käyntiin Saloistenjärvellä tulevana talvena puunkaadoilla ja sen jälkeen rantatöillä. Suunnitelmat ja suulliset luvat ovat kunnossa. Vielä puuttuvat kirjalliset maankäyttösopimukset vesialueen omistajalta Mustialan osakaskunnalta ja Metsähallitukselta, joka omistaa kaikki Saloistenjärven ranta-alueet. Virkistysalueen kunnostustoimet kohdistuvat Natura 2000-alueelle, jolla ei sovi heikentää luonnonarvoja.

Esko Lepänkoski ja Jouko Elomaa kiittävät, että Tammelan kunta on takavuosina panostanut vesistöhankkeisiin merkittävästi ja antanut apua, mutta nyt hankkeet ovat pieniä ja vetovastuu on yhdistyksillä. FL

 

Uimaranta ehoksija tietoa kansalle

Tammelan Saloistenjärven vanha uimaranta kunnostetaan puhdistamalla pohjasedimentti ja niittämällä vesikasvillisuus.

Orgaaninen aines hiekan päältä läjitetään rannan läheiseen metsään.

Ranta-aluetta ja polkua raivataan hiukan männyistä ja kuusista. Pikkaraisentien varteen laajennetaan ja tasoitetaan parkkipaikka. Polun päähän tulee puomi, joka estää ajoneuvojen ajon rantaan.

Rantaan tulee lisäksi ekokäymälä ja tulentekopaikka.

Pohjois-Tammelassa tutkitaan myös alueen aiempien vesistöhankkeiden vaikutuksia järvivesien laatuun ja pystytetään infotauluja kohdealueille niitä yhdistävän patikointireitin varteen.

Saloistenjärven hanke kustantaa 14350 euroa, josta hanketuen osuus on 60 % eli 8610 euroa.

Tietohanke kustantaa 12700 euroa, josta hanketuen osuus on 90 % eli 11430 euroa.

Julkaistu: 19.04.2018 20:22
Multiple images

Jokiläänin kansalaisopiston kevätnäyttelyn pystytysryhmä tekee tarkkaa työtä. Mielessä on vuoden teema Opistosta rytmiä elämään, kun kunnostettu kaappi etsii paikkaansa matolta ja lasi sen hyllyltä. Viereen sopii tikkujen tarkkaa rytmiä toistava peite. Joku voisi laskea matolle käsilaukunkin.

Julkaistu: 19.04.2018 18:13

Suunnistuskausi käynnistyy Lounais-Hämeessä ensi tiistaina alkavilla Forssan iltarasteilla Tammelan liikuntakeskuksessa.

Lounais-Hämeen Rastin suurin ponnistus odottaa kuitenkin ensi vuonna, kun seura järjestää syyskuussa sprinttisuunnistuksen SM-kilpailut Forssassa.