Julkaistu: 01.10.2016 16:13

Power Shift Suomi etsi Forssassa keinoja levittää ilmastoliikettä laajemmalle rintamalle.

Osa ongelmaa vai sen ratkaisua?

  • Dosentti Arto O. Salonen neuvoo etsimään polkua kestävään elämäntapaan oman elämän inventaarion kautta. Merkitykselliset asiat ovat harvoin materiaa. Tapahtuman järjesti opiskelijoiden Finland 350.

 

Jokainen voi itse ratkaista onko osa ilmasto-ongelmaa vai sen ratkaisua.

Helsingin yliopiston dosentti Arto O. Salonen herätteli Power Shift Suomi -tapahtumassa Forssassa käytännönläheiseen ajatteluun ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

-Illalla peilin edessä voi tarkistaa kuka sieltä katsoo. Jos ihminen ei tee sitä mitä hänen pitää, peilissä on luuseri.

Salosen mukaan oikean näkökulman omiin ratkaisuihin löytää, kun katsoo sadan vuoden kuluttua elävien ihmisten arkeen.

-Siihen hetkeen voidaan vaikuttaa tämän päivän teoilla. Illalla peilissä voikin olla onnistuja, hän huomautti.

Monista pienistä teoista kertautuu suurempi lopputulos: Salonen mainitsi esimerkiksi otsonikadon, jonka ihmiskunta sai torjuttua tekemällä 1980-luvun lopulla päätöksen rajoittaa otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttöä.

Power Shift Suomi kokoaa yhteen kansalaisia, joiden mielestä ilmastonmuutos on otettava vakavasti ja on aika siirtyä kestävään yhteiskuntaan. Tapahtuman tarkoituksena on edesauttaa yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävää ilmastotoimintaa. Aiemmat tapahtumat on järjestetty Espoossa.

Kolmipäiväisessä tapahtumassa luennoidaan, keskustellaan ja paneudutaan ongelmiin työryhmissä. Power Shift jatkuu sunnuntaina Hamk:n tiloissa Kehräämöllä.

Energiakeskeisyys ja vaurauden maksimointi ovat Arto O Salosen mukaan ongelman ja myös sen ratkaisun keskiössä. Viime vuosikymmenet ihmiskunta on keskittynyt kasvun hyvään vauhtiin miettimättä sen paremmin suuntaa.

-Elämme energiaintensiivistä elämää. Jos esimerkiksi minun elämäntapani kuluttama energia tuotettaisiin lihasvoimin, pitäisi 150 ihmisen tehdä työtä päivittäin kellon ympäri.

Salonen ennustaa, että ensimmäinen ilmastonmuutoksen vuoksi katoava ekosysteemi on koralliriutat. Miten se koskettaa meitä, Pohjolan asukkeja?

-Luulisi ettei mitenkään, mutta on syytä muistaa, että koralliriutoilta saa elantonsa 250 miljoonaa ihmistä. Se haastaa Skandinavian, sillä todennäköisesti täällä pystytään tuottamaan ruokaa ilmaston lämmettyäkin.

Jos ratkaisujen suunta on oikea ja hyvä, pienempikin vauhti riittää.

-Asenteet ja arvot ovat kääntymässä siihen, että merkityksellinen elämä sekä sisäinen ja sosiaalinen eheys ovat todellista vaurautta. Yhdessä ne johtavat ekologiseen eheyteen. Elämänsä huippukohtia miettiessä sellaiseksi ei nouse uusi älypuhelin, vaan merkityksellinen kokemus, hän arveli.

Materiaalinen vauraus on totuttu ihanne, josta pitää oppia Salosen mukaan pois. Materiaaliselle vauraudelle maapallo asettaa rajat, sen sijaan aineettomat asiat voivat kasvaa rajattomasti. Ihmisyyden ydinkin löytyy juuri arvokkuuden tunnustuksesta.

Salonen neuvoo keskittymään rahan ja tavaran sijaan sosiaalisen vaurauden laatuun.

-Kukoistavan yhteisön idea on siinä, että sytytämme toisemme liekkeihin. Tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi ja yltämään omaan parhaaseensa. Kumpi vie kilpailukykysopimuksen tavoitteisiin? Kukoistava yhteisö vai kuusi minuuttia lisää työtä? FL

 

Kuntalaisetosallistuviksi

Power Shift -tapahtuman yhdessä työpajassa mietittiin miten saada forssalaiset innostettua ilmastotyöhon.

Koululaisille omat ilmastoprojektit.

Opiskelijat ja eläkeläiset yhteistyöhön.

Kunta voisi etsiä vaikutuskeinoja yhteisöjen kautta.

Kestävän hyvinvoinnin vastaavia lähiyhteisöihin.

Ilmastotyön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin esiin.

Esimerkilliset päättäjät–uskottavat päätökset.

Yksinkertaista arkikielistä viestintää vuorovaikutteisesti.

Positiiviset kokemukset ja onnistumiset jakoon.