Julkaistu: 17.07.2017 14:34

Suomalainen ruoka ja tuotanto murroksessa

Ruuantuotanto Suomessa on murroksessa, kun ruokailutottumukset muuttuvat. Tekniikka kehittyy pelloilla ja navetoissa, ja tuottajan täytyy osata tehdä analyysejä suurista tietomääristä. Jätettä syntyy yhä vähemmän, ja ravinteet kiertävät yhä tehokkaammin.

Agronomiliiton 120-vuotisjuhlan kunniaksi kysyimme ruuantuotannon näkymistä Lounais-Hämeen agronomien yhdistyksen jäseniltä. Korkeimman koulutuksen saaneet ammattilaiset uskovat lujasti suomalaiseen maatalouteen ja ruuantuotantoon: vaikka ongelmia on, ne ovat agronomien mukaan voitettavissa.

Vientituote tarvitsee tarinan

“Naudanlihantuotanto pitäisi saada kannattamaan. Kotimaisen lihantuotannon kustannukset ja lopputuotteesta maksettava hinta eivät ole tasapainossa, mikä heikentää tuotannon kannattavuutta. Suuntaus on, että tuotanto kotimaassa vähenee, mutta kulutus ei vähene samassa suhteessa. Tuotanto ei silloin voi olla omavaraista.

Kotimaisen valkuaisen tuotannossa suunta on hyvä, olemme matkalla kohti omavaraisempaa tuotantoa. Härkäpapu on merkittävä valkuaiskasvi, samoin herne. Viljelijät antavat toisilleen hyviä esimerkkejä ja kannustavat toisiaan, se lisää kotimaisten valkuaiskasvien viljelyintoa.

Suomalaisen ruuan viennissä olisi paljon mahdollisuuksia. Puhtaus, laatu ja maku ovat tärkeitä asioita, ja uudet innovaatiot kiinnostavat maailmalla. Markkinointiin sen sijaan pitäisi saada lisää osaamista. Ruoka on tuotteistettava, ja markkinointikanavien pitää olla kunnossa. Kotimaassa tarina myy jo ruokaa, esimerkiksi lähiruokaan liittyy usein kertomus. Viennissä tuotteella pitäisi myös olla tarina."

Katariina Manni

Kotieläintuotannon lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu

Ruokajäte saatava pois sekajätteestä

“Biolaitokset tuottavat uusiutuvaa energiaa ja maanparannusaineita kompostoimalla ja mädättämällä.

Tämä on kasvava ala. Mutta vielä vain jää ruokajätettä sekajätteen joukkoon. Jokaisen pitäisi huolehtia omalta kohdaltaan, että kaikki hankittu ruoka tulee tarkkaan käytettyä. Ja kaikki mitä jää yli, pitäisi kompostoida tai viedä erilliskeräykseen.

Kierrätyksestä kiinnostuin lopullisesti Forssan seudun kehittämiskeskuksessa, kun huomasin alan vahvan yritystoiminnan ja sen mahdollisuudet Forssan seudulla.

Maatalousviennin kasvuun uskon lujasti. Juustot ja alkoholi ovat jo ottaneet hyvin paikkansa. Nyt tulee uusia kasvipohjaisia tuotteita kuten härkäpapu. Esteenä on lähinnä se, että elintarviketuotanto on enemmän keskittynyt kotimarkkinoihin, eikä vientityöllä oikein ole perinteitä. Sitä paitsi muissakin maissa pidetään kotimaisia elintarvikkeita parhaina.”

Juha Pirkkamaa

Toiminnanjohtaja, Biolaitosyhdistys ry

Lounais-Hämeen agronomien puheenjohtaja

Maitotilojen määrä vähenee yhä

“Olen nähnyt läheltä maitotilojen kovan murroksen. Tilojen määrä on puolittunut joka kymmenes vuosi, ja tahti näyttää vain kiihtyvän. Nyt maitotiloja on noin 7000, ja yhden ennusteen mukaan viiden vuoden päästä tiloja olisi vain noin 3700.

Investointien tulevaisuus riippuu tuotteen hinnasta. Täytyy muistaa, että kun Venäjä asetti tuontikiellot, tuloista hävisi yhdessä yössä viidennes.

Tilakoon kasvu takaa maidontuotannon tulevaisuuden. Vaikka lehmiä on hieman entistä vähemmän, yhdestä lehmästä saadaan entistä enemmän maitoa, mikä kompensoi tilannetta.

Tuottajat kaipaavat neuvontaa nyt erityisesti tilan ja ihmisten johtamisessa. Liki kolmannes maidosta tulee automaattilypsystä, missä systeemin hallinta korostuu. Ihmistä tarvitaan automaattien aikanakin eläinten havainnointiin.

Luomumaidosta saa paremman hinnan kuin tavallisesta maidosta. Luomuun siirtyneet ovat erittäin ammattitaitoisia tuottajia.

Ruuan terveysvaikutukset kiinnostavat yhä enemmän. Sekä tuottajat että kuluttajat pohtivat myös yhä enemmän maidontuotannon ympäristövaikutuksia ja eläinten hyvinvointia.

Myös tuottajan on voitava hyvin, jotta lehmät voivat hyvin.”

Esa Manninen

Neuvontapäällikkö, Valio

Kaura hoitaa myös kauneutta

“Pellolta pöytään -sloganin rinnalle voi tuoda myös uuden: Pellolta puuteriin. Kauralla on hieno tulevaisuus uusissa tuotteissa kuten nyhtökaurassa ja erilaisissa juomissa – jopa kosmetiikassa. Varsinkin nuoriso ottaa käyttöön ennakkoluulottomasti uusia kasvispohjaisia tuotteita ja proteiininlähteitä. Minullakin on tuossa työpöydän kulmalla kaurajuoma välipalaksi.

Tohtorinväitökseni kauran hometoksiineista osui kauran nousukauteen. Kauran terveysvaikutuksia saa EU:n päätöksellä mainostaa. Uudet tuotteet ovat saaneet kuluttajat havahtumaan kasvisproteiinien mahdollisuuksiin ja terveysvaikutuksiin.

Riskit ovat lisääntyneet Suomessakin. Ilmastonmuutoksesta on tiettyjä merkkejä; esimerkiksi sade- ja poutajaksot kestävät entistä pidempään. Myös viljelytekniikka on muuttunut. Meillä on ajoissa perehdytty riskien hallintaan, jotta saamme markkinoida maailmalla entistä ponnekkaammin tunnettua kaurabrändiämme, johon kuuluvat hyvä laatu ja vaalea väri.

Perinteisten viljelykasvien rinnalle puskevat myös härkäpapu, pellava, kumina ja muinais- sekä valeviljat kuten speltti, hamppu, tattari ja kvinoa. Rohkeasti tilat ovat lähteneet erikoistumaan, kasvattamaan ja jalostamaan uusia lajeja sekä tuotteistamaan.

Kauran kulutukseen haetaan kasvua myös ulkomailta. Vilja- ja välipalateollisuudessa on näkyvissä vahvaa kasvua. Fazer perusti kauramyllyn Lahteen neljä vuotta sitten, ja tuplasi jo myllyn koon viime vuonna. Valio koeajaa parhaillaan uutta välipalatehdasta Riihimäellä. Aasiassa tehdään usein pitkää työpäivää, joten välipaloilla on isot markkinat. Kauralla on paljon potentiaalia ja saumaa tällä alueella.

Suomi on pieni maa, ja myös peltolohkot ovat pieniä. Erikoistuminen on siksi tärkeää.

Viljan hinta tulee saada kohdalleen että se ei nakerra motivaatiota. Luomu ja puhdas kaura näyttävät tietä hintamarkkinoilla.”

Veli Hietaniemi

Tutkija FT, Luonnonvarakeskus

Suomen peltoja ei saa hävittää

“Entistä enemmän pitäisi keskittyä tuotettavan biomassan laatuun eikä määrään. Ihmisten ruokkimiseen tarvitaan vielä kasveja ja eläimiä, vaikka synteettiset ruuat ovat vain ajan kysymys.

Suomea ilmastonmuutoksen pitäisi kohdella hyvin, koska lämpimämmät alkukeväät ja loppusyksyt pidentävät kasvukautta. Maailmanlaajuisesti viljely voi vaikeutua. Suomen pelloista on siksi pidettävä huolta, eikä peltoja saisi rakentaa. Niitä maita ei saa takaisin sitten, kun niitä tarvitaan. Metsä kyllä kasvaa aina uudestaan.

Yksikkökokojen kasvu näkyy selkeästi. Lypsykarjatiloilla on paljon robotteja, ja ihminen tarkkailee eläimiä. Pelloillakin voidaan nähdä ilman ohjaajaa liikkuvia koneita.

Vaikeinta on keskisuurilla tiloilla. Pienet voivat olla lähellä asiakasta, ja suurilla taas on paljon tuotantoa.

Länsimaissa kuluttajien pelot vaikuttavat ruuantuotantoon. Luomu kasvattaa suosiotaan, ja luomusta maksetaan paremmin; esimerkiksi kaurakilosta saa jopa kolminkertaisen hinnan verratttuna tavallisesti tuotettuun. Mustialassakin on jo henkinen valmius siirtyä maidontuotannossa luomuun, siitä saisi 50000 - 60000 euroa vuodessa enemmän kuin nyt. Glyfosaatin kielto ajaisi monen luomuun. Viennissäkin luomusta saa paremman hinnan, ei täältä kannata viedä mitään tavallista vehnää tai ohraa.

Osaaminen ja koulutus ovat entistä tärkeämpiä. Tuottajan on osattava asiat hyvin. Nuoret ovat tunnistaneet tämän, ja koulutuksella on kysyntää.

Jukka Korhonen

Koulutuspäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikkö

Teknologian kehittymisen pitää näkyä myös opinnoissa

“Perustuotanto ei ole tällä hetkellä kannattavaa. Myyntikanavien valinnalla tai viljaa suoraan vientiin tarjoamalla voi joitakin lisäeuroja saada. Itsekin olen myynyt kauraa suoraan Kiinaan.

Suomessa käytetään torjunta-aineita vähemmän kuin muualla, ja sitä arvostetaan. Luomutuotanto on myös kasvussa. Terveysarvot myyvät tuotetta, ja kaurassa on monenlaista terveyshyötyä.

Opiskelijoiden perusvire on kuitenkin positiivinen. Sofia Haapalan tekemässä opinnäytetyössä selvisi, että nuoret viljelijät pitävät omaa työhyvinvointiaan parempana kuin mitä yleinen mielipide viljelijöiden työhyvinvoinnista on. Nuoret hoitavat tilojaan yritysmäisesti, ja voivat helposti ottaa tuotettavaksi uusia kasveja tai vaikka hyönteisiä.

Teknologian kehittymisen pitää näkyä myös opinnoissa. Saatavilla on hirvittäviä määriä dataa, ja niitä pitää pystyä yhdistämään omalla tilalla. Pienkoptereilla saa kuvattua kasvustojen kosteus- ja ravinnetilannetta. Kun 3D-tulostaminen on arkipäivää, varaosia saa helposti.

Tuotantoa voi ajatella uudella tavalla; tuottaa vaikka ruuan ohella lääkkeitä. Metsäkin voi tuottaa puun lisäksi elämyksiä, sillä hiljaisuudellakin on nykyisin kysyntää.”

Eero Jaakkola

Maatilayrittäjä, Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori

Biotorjunta yleistyy

“Biotorjunta lisääntyy koko ajan, koska kuluttajat haluavat mahdollisimman puhdasta ravintoa. Toisaalta jotkut kasvien tuholaiset ovat kehittäneet resistenssin vanhoja torjunta-aineita vastaan. Kemiallisten aineiden ruiskuttaminen kuumassa kasvihuoneessa on myös ikävää.

Meidän tuotteemme menevät melkein kokonaan Suomeen, koska esimerkiksi torjuntaeliöt pitää saada nopeasti kohteeseen. Vähän on vientiä Ruotsiin ja Viroon.

Kehittelemme koko ajan uutta, ja kasvihuoneiden ja tunneleiden torjunta-asioissa olemme jo pitkällä. Suomessa olemme ainoa yritys, jolla on omaa tuotantoa. Suomen olosuhteet ovat aivan omanlaisensa.

Torjunnassa on tärkeää olla ajoissa liikkeellä, jotta torjuntaeliöt ehtivät tekemään työnsä.”

Jan Hulshof

Toimitusjohtaja, Biotus Oy

Julkaistu: 24.11.2017 14:46
Multiple images

Ypäjällä asuva perhepäivähoitaja Ritva Paija touhuaa tyynen rauhallisesti, vaikka ympärillä hyörii viisi alle kouluikäistä.

-Kyllähän tämä on välillä haastavaa, jos kolme lasta oksentaa ja ruokaakin täytyy jossain välissä tehdä, Paija muotoilee.