Julkaistu: 05.12.2017 05:00

Satavuotias Suomi ja suomi

Pari, kolme sataa sanaa suomea, sopiiko?

Kertovat, että noin 6000 vuotta sitten Volga-joella, siellä Uralin suunnalla, olisi vähitellen alkanut kehittyä tämä suomemme, kieli, jota puhumme. Mikä peijooni siinä on, ettei sitä arvosteta? Suomea puhuu reilut viisi miljoonaa ihmistä, ja jos me emme pidä omastamme huolta, niin kuka sitten muka?

Olen erittäin kyllästynyt lukemaan Halloweenista, Season Salesta, Dinnereistä, Meetingeistä, Outleteista, Black Fridaysta, Happeningeista… Lista on pitkä kuin nälkävuosi, ja jatkuu, mikä on pelottavan monille ihan ”fine”.

Kuuluisalla kirveellä olisi töitä. Joku raja ja kuri pitää olla. Itsenäinen kansa, ja oma kieli. Melkoisen arvokas lähtökohta, mielestäni!

Mikä muu kansa omaa niin rikkaan kielen väkilukuunsa nähden kuin me, suomalaiset? Intiassa on parikymmentä pääkieltä ja satoja murteita, mutta siellä asukkaita onkin jo miljardi. Kun länsi- ja itäsuomalainen kohtaavat, parhaimmillaan voisi olla sanakirjalle käyttöä, tai tulkille. Ovat ne niin holjia, nämä meidän murteemme.

Ja moniko osaa oikeasti kertoa muualta tulleelle, mitä se holja on? Niinpä. Oma versioni on lyhykäisesti: Positiivisesti omituinen.

Jos minulla olisi valtaa, asettaisin esim. uudelle, perustettavalle yritykselle sanktion vieraskielisestä nimestä.

Eli siis: ei Matti's Gas Station, vaan Matin huoltamo.

Nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta, on korkea aika pysähtyä muistamaan ja miettimään hetkeksi myös kieltä, jota puhumme ja kirjoitamme. Edesmennyt setäni Eino oli yksi niistä niin monista, jotka olivat omalta osaltaan sotarintamalla huolehtimassa siitä, että voin tätä tässä edes periaatteessa kirjoittaa, itsenäisessä ja sananvapauden maassa.

Onneksi meillä on myös näitä katulätkäkavereitteni Jari T:n ja Turkka M:n kaltaisia hahmoja. Ei olis saatu meinaan muuten niin paljo sanoja peräkkäin, sillai sopivasti. Kele.

Suomeksi ja rinta rottingilla: Rauhallista itsenäisyyspäivää.

Pitäkää huolta toisistanne ja kielestämme myös.

Matti Rinne

Helsinki

Julkaistu: 17.12.2017 05:00

Puuhataan lottapatsasta työväenkaupunki Forssaan. Jos se toteutuu, kuuluu se tietty entisen suojeluskuntatalon eteen.

Lotta Svärd -järjestöä ei vielä ollut sisällissodan aikana, vaikka valkoisten huoltojoukoissa hääri satoja tulevia lottia.