Julkaistu: 06.12.2017 16:43

100-vuotiasta Suomea juhlittiin Forssassa näyttävästi – katso video kuorojen upeasta Finlandiasta

  • Forssan Kamarikuoro, Forssan Naiskuoro, Forssan Mieskuoro ja Viihdekuoro Kehrät esiintyivät yhdessä Forssan itsenäisyyspäivän juhlassa.
  • Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi luotasi juhlapuheessaan 100-vuotiaan Suomen tulevaisuuden haasteita.

Forssassa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta on juhlittu pitkin vuotta ahkerasti erilaisissa tilaisuuksissa. Juhlavuoden huipentuma oli urheilutalo Feeniksissä vietetty itsenäisyyspäivän juhla, joka kokosi eri sukupolvia juhlistamaan satavuotiasta Suomea.

Juhla alkoi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Mika Penttilän (kok.) tervetulopuheella. Penttilä kiitti juhlaan Axelin eskareiden airueiden saattamina saapuneita sotaveteraaneja.

-Te saitte maailman uskomaan, että pieni Suomi ansaitsee tulla huomioiduksi itsenäisenä valtiona.

Penttilä kävi puheessaan läpi Forssan kehitystä Suomen itsenäisyyden vuosikymmeninä, ja totesi Forssan olleen aina kuin Suomi pienoiskoossa.

Penttilä myös muistutti, miksi suomalaisuudesta kannattaa olla ylpeä.

-Suomi on kansainvälisten tutkimusten mukaan edelleen maailman turvallisin, vapain ja vakain valtio. Meidän peruskoulutuksemme on maailman parasta ja olemme maailman lukutaitoisin maa.

Teollisuuspatruuna Axel Wilhelm Wahrenista parhaillaan perusteellista tutkimusta tekevä Jouni Yrjänä kävi omassa puheenvuorossaan läpi aikaa ennen itsenäisyyttä, eli Suomen vaiheita suuriruhtinaskuntana. Yrjänän mukaan autonominen asema loi perusedellytykset itsenäistymiselle.

 

Juhlapuheen pitänyt forssalaissyntyinen Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi katsoi omassa puheenvuorossaan tulevaisuuteen ja luotasi Suomen tulevia haasteita uuden sataluvun kynnyksellä.

Pynnöniemi muistutti, että Suomessa on totuttu varautumaan idästä tulevaan uhkaan.

-Mutta nyt onkin niin, että tulevaisuuden vaarat ja uhat eivät katso ilmansuuntia. Jos luonnon ekosysteemi järkkyy, se ei noudattele valtioiden rajoja.

Pynnöniemen mukaan ilmastonmuutos onkin globaalisti yksi tulevaisuuden suurimpia uhkakuvia. Pynnöniemi totesi tutkijoiden olevan sitä mieltä, että parhaillaan eletään kolmannen massasukupuuton aikaa.

- Siitä huolimatta pinnalla on enemmän toivo kuin epätoivo. Tutkijat uskovat, että tietoisuuden leviäminen saa ihmiset muuttamaan elintapojaan. Yksilöiden valinnoilla on merkitystä, ei vain valtioiden välisillä sopimuksilla.

Ilmastonmuutoksen ohella toinen iso muutos on hiiliperusteisen energiajärjestelmän korvaaminen uusiutuvilla energiamuodoilla. Eikä pieni tekijä ole myöskään teknologian kehitys.

-Teknologia muokkaa syvällisesti kokemustamme maailmassa olemisesta. Tulevaisuudessa tekoäly on saumaton osa arkielämäämme. Asioita ei tehdä enää koneen avulla, vaan limittäin ja lomittain tekoälyä hyödyntäen.

Niin paljon ei maailma ole kuitenkaan muuttunut, etteikö Pynnöniemikin olisi maininnut tulevaisuuden haasteena Venäjän kehitystä ja sen merkitystä Suomelle.

-Yhdysvaltojen vetäytyessä kuoreensa Venäjä on ottanut aktiivisen roolin maailmanpolitiikassa. Ei kuitenkaan kansainvälisiä lakeja noudattaen, vaan niistä huolimatta. Ongelma on se, ettei Venäjä halua pelata lännen säännöillä, vaan luoda omansa.

Puheensa lopuksi Pynnöniemi muistutti, että tummien sävyjen rinnalla on kuitenkin aina valoa.

-Itsenäisyys on ilonaihe! Se on tarina selviytymisestä ja sisusta. Itsenäisyys kasvaa sivistyksessä.

 

Forssan juhlassa kuultiin puheiden lisäksi runsaasti upeita musiikkiesityksiä ja nähtiin Forssan Naisvoimistelijoiden Lumitähdet -ryhmän esitys. Axelin eskarilaiset esittivät leikkiesityksen "Ikävä sun olla on yksinäs" yhdessä Nuorisokuoro Kuhankeittäjien kanssa.

Suuri joukko forssalaisia kuoroja esitti juhlassa yhdessä Lounais-Hämeen musiikkiopiston Sinfonietan kanssa Sibeliuksen Finlandian. Katso video esityksestä:

 

Juhlassa tehtiin myös yhteistaideteos. Taiteilija Reika Vesalan suunnittelemaan "Unelmaryijyyn" saivat ottaa osaa kaikki halukkaat kirjoittamalla tai piirtämällä omia unelmiaan. Vesala sitoo unelmista suuren ryijyn.

Juhla päättyi yhdessä laulettuun Maamme-lauluun.

 

Korjaus 6.12. klo 19.15:

Katri Pynnöniemen nimestä poistettu ylimääräinen n-kirjain.