Julkaistu: 08.12.2017 05:00

Unohdetut sota-ajan lapsityöntekijät

Kirjoitan tämän Suomen täyttäessä 100 vuotta. Meidän ikäluokkamme vähenee huomattavasti näkyvistä. Suurin osa pysyy kotona sekä hoitolaitoksissa.

Meitä eivät päättäjät ole huomioineet, kuinka suuren työtaakan me silloiset lapset ja nuoret naisten ja vanhojen miesten kanssa teimme. He eivät ole eläneet pula-aikana, he ovat saaneet syntyä hyvinvointi-Suomeen.

Raskaampia töitä olivat niitto, rukiinlyhteitten sitominen, tappurointi ja riihentappo. Hevosvetoisia koneita, sähkö- sekä polttomoottoreita oli apuna. Työpäivät olivat pitkiä. Maataloustyöt tehtiin ruokapalkalla, metsä- ja uittotöistä saatiin rahapalkka.

Veljet olivat sodassa. Paketteja lähetettiin. Mustasta pörssistä ostettiin särpimet pakettiin laitettavaksi.

Papin käyntiä aina pelättiin. Hän kävi tuomaan tiedon kaatuneista. Kerran kävi meilläkin, toi tiedon veljeni kaatumisesta.

Elämä jatkui sodan jälkeen. Sotakorvaukset maksettiin, rintamamiehille rakennettiin asunnot ja Karjalan siirtolaiset saivat tilansa.

Eräs sota-ajan lapsityöläinen

Kommentit

Totta. Rintamasankaruus on "mediaseksikkäämpää" mutta ilman kotirintaman ja se tukea ei olisi ollut mihin palata. Kiitos teille työnsankarit.