Julkaistu: 12.01.2018 19:54

Sadan vuoden juttu kansien välissä

  • Forssan Lehden arkistosta on tullut Hannu Lahtoselle (vas.) ja Kari Grahnille Sadan vuoden juttu -juhlakirjaa kootessa tuttu miljöö.

”Ei ollut yrityksen rahoittamisesta ja kannatuspiiristä tietoa, tuskin ollenkaan kokemusta sanomalehtialalla sen talouspuolesta puhumattakaan. Mutta kokeneemmat antoivat auliisti neuvoja, liikemiehet runsaasti ilmoituksia. Ja niin olimme voitonriemuisia, kun näimme unelmiemme toteutuvan.”

Näin kirjoitti Forssan Lehden perustaja Esko Aaltonen lehden viisivuotisnumerossa vuonna 1922. Sitaatti on päätynyt kunniapaikalle johdannoksi jo täyden vuosisadan lukijoitaan palvelleesta julkaisusta kertovaan kirjaan.

 

Sadan vuoden juttu – Forssan Lehti 1917 – 2017 -niteen toimittaneet Kari Grahn ja Hannu Lahtonen määrittelevät kirjan olevan enemmänkin dokumentinomainen katsaus lehden vaiheisiin kuin tieteellisin kriteerein asiaansa lähestyvä teos.

-Lähdimme tiukan historiikin sijaan tekemään lukijaystävällistä Forssan Lehden juhlakirjaa, he summaavat.

Aiheen lähestymistapaa haasteellisemmaksi muodostui tarjolla olleen lähdemateriaalin runsaus.

-Paljon kävimme keskusteluja eri asioista ja yksityiskohdista, osittain myös tavallaan omia näkemyksiämme keskenään kilpailuttaen.

 

Kirjan työnjaollinen linja noudattaa kaavaa, jossa Hannu Lahtosen osuus kattaa ajanjakson Forssan Lehden varhaisvaiheista ja Kari Grahnin osuus lähimmät vuosikymmenet nykypäiviin asti.

-Lehden perustaja Esko Aaltonen on Hannun isoisä, joten hänellä oli paremmat lähtökohdat alkuvuosikymmeniin kuin minulla, joka tulin taloon 1970-luvulla, Forssan Lehdessä työuransa toimittajana aloittanut ja päätoimittajana päättänyt Kari Grahn toteaa.

Lehtialan viime vuosikymmenten muutosvauhti on ollut kova. Silti sitä läheltä seuranneet ja alalla työskennelleet toimittajat yllättyivät lehdenteon historian ja samalla myös kirjahankkeen kaksijakoisuudesta.

-Ensimmäisen seitsemän vuosikymmenen aikana pätivät pitkälti samat kaavat niin ihmisten työtehtävien kuin käytössä olleen tekniikan ja itse tuotteen osalta. Tietoteknisen murroksen tuoma muutos kehitysvauhtiin oli toinen 1980-luvulta lähtien.

 

Forssan Lehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi 29. marraskuuta 1917. Ilmassa oli heti historian siipien havinaa. Avausta myöhästytti viikolla yhteiskunnallisesta käymistilasta kertova yleislakko. Se pysäytti työt myös näytenumeron painaneessa J.A. Salmisen kirjapainossa Turussa.

Ei kulunut kuin viikko Forssa -nimisen näytenumeron ilmestymisestä, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. Tulokkaasta kasvoi tavoitteidensa mukaisesti Lounais-Hämeen oma maakunnallinen äänenkannattaja, joka sai vastakaikua kaikista yhteiskunnallisista luokista.

Lehden sisällöllistä suuntaa määrittelivät alusta lähtien puoluepoliittinen sitoutumattomuus ja oman ydinalueen tapahtumien lisäksi myös valtakunnallisesti tärkeistä ja kansainvälisesti elämäämme vaikuttavista tapahtumista raportointi.

Neutraalin uutisoinnin ohella Forssan Lehdessä on ollut kautta vuosien näkyvä paikkansa sekä aloitteellisuudelle että kantaaottavuudelle tärkeiksi koetuissa asioissa. Niinpä juhlakirjan sisältökin peilaa seutukunnan ohella Forssan Lehden vaiheisiin kiinteästi nivoutuvia satavuotiaan Suomemme henkisiä, taloudellisia ja poliittisia suhdanteita.

 

Omaa lisäulottuvuuttaan teokseen tuovat monipuolinen kuva-aineisto sekä keventävät arkipäivän anekdootit lehden tekemiseen ja tekijöihin kytkeytyvistä sattumista.

-Sadan vuoden juttu on kertomus itsenäisen Suomen ja Forssan Lehden yhteisestä taipaleesta, Hannu Lahtonen ja Kari Grahn summaavat juhlakirjan takakannessa.

Heidän lisäkseen teoksen kirjoittajakuntaan kuuluu Forssan Lehden palveluksessa pitkän ja monipuolisen työuran tehnyt Ilppo Aaltonen. Muun muassa 15 vuotta päätoimittajana toiminut Aaltonen tuo esille lehden vaiheita ja siihen kiinteästi kytkeytyvän kirjapainoalan kehitystä perheyrityksen näkökulmasta.

Esimerkiksi hänen katsauksensa isänsä Matti Aaltosen jo poikavuosina aloittamaan elämäntyöhön niin yrityksestä vastuuta kantaneena johtajana kuin yhteiskunnallisena vaikuttajanakin antaa juhlakirjaan tärkeän ulottuvuutensa.

 

Aaltosten yritys toimi Forssan Lehden kustantajana lähes täyden satavuotiskauden. 13. marraskuuta 2013 lehden kovin uutinen kertoi, että perheyritys oli myynyt sanomalehtensä julkaisuoikeudet Hämeen Sanomille, joka toimi myös lehden juhlakirjan kustantajana.

Omaa ansiokkaasti täydentävää sanomaansa juhlakirjalle antaa Kai Linnilän (1942–2017) lehden 80-vuotisnumerossa vuonna 1997 julkaistu Henki jossa kaikki on -jälkikirjoitus. Linnilä kirjoitti vuosikymmenten ajan suosittuja pakinoitaan Forssan Lehteen.

Teoksen ulkoasusta ja typografiasta on vastannut Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden graafikko Soile Toivonen. FL

Forssan Lehden Sadan vuoden juttu -juhlakirjan julkistamistilaisuus tänään lauantaina kello 12 Suomalaisessa Kirjakaupassa Forssan Prisma-keskuksessa. Tavattavissa ovat teoksen toimittaneet Hannu Lahtonen ja Kari Grahn.Kirjan voi ostaa Suomalaisen Kirjakaupan lisäksi Forssan Lehden konttorista.

 

Julkaistu: 21.01.2018 19:10

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä rikottiin sunnuntaina miljoonan äänestäjän raja.

Viidennen äänestyspäivän jälkeen äänensä on antanut jo 24,2 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisissä presidentinvaaleissa lukema oli vastaavana ajankohtana nelisen prosenttiyksikköä alhaisempi.

Julkaistu: 21.01.2018 18:32
Multiple images

Vanhat tilat olivat tunkkaiset, hämärät ja kangaspuut liian ahtaasti aseteltu. Töiden viimeistelylle ei ollut kunnollista paikkaa.

Näin kuvaavat Jokiläänin kansalaisopiston kudontakurssin harrastajat tiloja, joissa he tekivät käsitöitä vielä viime syksyyn asti.

Julkaistu: 21.01.2018 18:17

Tammelalainen yrittäjä Mika Laine sai ravintola Vispilässä lauantai-iltaa viettäessään vaimonsa Leenan kanssa idean Ankkalammin jään putsaamisesta luistelukuntoon. Laine kysyi Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemeltä, onko heillä lupa mennä kunnostamaan jää talkoovoimin.