Julkaistu: 19.02.2018 17:58

Supo ei annaTiitisen listaa tutkimuskäyttöön - "voisi aiheuttaa vahinkoa valtion turvallisuudelle"

Suojelupoliisi ei myönnä niin sanottua Tiitisen listaa tai Rosenholz-aineistoa tutkimuskäyttöön. Supon mukaan ei ole kiistatonta, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle. Luovuttaminen voisi lisäksi vaarantaa supon kansainvälisen yhteistyön edellytykset, se katsoo.

- Tiedusteluyhteistyö perustuu luottamukselle, eikä saatuja tietoja lähtökohtaisesti voi luovuttaa eteenpäin, jotta luottamus suojelupoliisiin säilyy, supon tiedotteessa sanotaan.

Tutkimuslupaa haki Helsingin yliopiston dosentti Kimmo Elo. Hän sai tutkimusluvan entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin ja Suomen välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, muttei varsinaiseen listaan.

- Tiitisen lista on suojelupoliisin saamaa vihjetietoa kansainvälisessä yhteistyössä. Tällaiset tiedot on tarkoitettu lähtökohtaisesti vain suojelupoliisin tietoon. Suojelupoliisin arkistossa on kuitenkin myös muuta aineistoa, joka on esimerkiksi suojelupoliisin itsensä tuottamaa materiaalia, ja tämäntyyppistä aineistoa voi hyödyntää tutkimuksessa, supon viestinnästä sanotaan STT:lle.

Viestinnän mukaan tutkimusluvan saanut aineisto on edelleen salassa pidettävää, vaikkakin sitä voi käyttää tutkimuksessa.

- Tarkemmin esimerkiksi aineiston sisällöstä ei voida antaa tietoja.

Dosentti Elo ei aio valittaa suojelupoliisin päätöksestä. Elon mukaan kielteinen päätös ei muuta hänen tutkimussuunnitelmiaan. Elo on jo pitkään perehtynyt Itämeren alueella kylmän sodan aikana tapahtuneeseen tiedustelutoimintaan. Erityiskohteena on Itä-Saksan ulkomaantiedustelu.

Supon päätöksestä olla luovuttamatta listaa voisi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.

CIA:n haltuunsa saama Rosenholz-aineisto

Supo ei antanut lupaa myöskään Rosenholz-aineiston tutkimuskäyttöön. Kyse on Stasin ulkomaantiedustelusta vastanneen pääosaston HV A:n tiedottaja- ja yhteyshenkilökortistosta.

Tälle listalle on koottu ihmiset, joista Stasin ulkomaantiedustelu oli kiinnostunut. Ihminen itse ei välttämättä tiennyt olevansa HV A:n kiinnostuksen kohteena. Nimen löytyminen tältä listalta ei siis automaattisesti tarkoita, että hän olisi ollut HV A:n tietolähde.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA sai HV A:n tiedottaja- ja yhteyshenkilökortiston haltuunsa Itä-Saksan hajoamisen tienoilla.

Tutkimuslupaa voinut hakea vuodesta 2015

Supon entinen päällikkö Seppo Tiitinen ja silloinen presidentti Mauno Koivisto saivat listan käyttöönsä vuonna 1990. Ketään listalla ollutta 18:aa suomalaista ei ole tutkittu tai syytetty vakoilusta epäiltynä.

Lista saatiin Länsi-Saksan turvallisuuspalvelulta BND:ltä. Länsisaksalaisten käsityksen mukaan Tiitisen listalla mainitut ihmiset pitivät yhteyttä Stasiin. Asiantuntijat uskovat, että kyse ei ole luettelo vakoojista, vaan vain ihmisistä, joista Stasi oli kiinnostunut.

Supon mukaan se sai listan haltuunsa kansainvälisistä tiedustelulähteistä. Tiedot ovat sen mukaan luonteeltaan vihjetietoja.

Listan on vuodesta 2015 alkaen voinut saada tietyin ehdoin tutkimuskäyttöön. Tiitisen lista tulee yleisöjulkiseksi 2050.

Julkaistu: 20.06.2018 12:38

Työntekijöiden, työnantajien ja yhteiskunnan on otettava lisää vastuuta siitä, että työvoiman osaamista päivitetään vastaamaan uuden tekoälyajan työelämää. Näin sanotaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa tekoälyraportissa.