Julkaistu: 15.03.2018 05:00

Forssa – kyynelten kaupunki

Haluan kertoa surullisen tarinan pohdittavaksi teille sinne Forssaan. Muutin sinne joitain vuosia sitten, mielessäni siinsi mukavat toiveet uudessa paikassa. Muutin yhteen kumppanin kanssa. Meillä oli suunnitelmia ja oli mielenkiintoista tutustua vieraaseen kaupunkiin. Sain töitä ja alku näyttikin valoisalta. Mutta kumppanin huolet ja murheet kasvoivat ja vaikuttivat minunkin elämään. Yritin auttaa ja tukea, saada hänellekin jotain mukavaa tekemistä. Ongelmat kärjistyivät.

Olin vieraassa paikassa yksin ajatuksineni, ei ollut ystäviä. Eräänä päivänä itkeskelin yksin kotona.

Ovikello soi. Oven takana oli kaksi poliisia, jotka kertoivat naapurin heille ilmoittaneen itkusta. Pahoittelin asiaa ja lupasin itkeä hiljempaa. Sitten tulivat nukkumisongelmat. Sain vaivoin soitetuksi terveysasemalle ja kerrottua kärsiväni ahdistuneisuudesta ja unettomuudesta. Hoitajan äänensävy oli alentava. En tiedä mitä tapahtui, mutta puhelu katkesi. En jaksanut muuta kuin itkeä.

Yritin saada elämästä kiinni, mutta tuntui että putoan jonnekin hyvin syvälle. Monien ylä- ja alamäkien jälkeen minun piti soittaa itselleni apua ja pääsin pariksi yöksi turvakotiin. Tästä olin hyvilläni.

Mutta kukaan henkilökunnasta ei tullut juttelemaan kanssani tilanteestani. Pikku hiljaa sain asioitani järjestettyä päästäkseni Forssasta pois ja aloittaakseni elämääni muualla.

Jälkeenpäin olen ihmetellyt, kuinka vaikeaa on työssäkäyvän, päihteettömän ja ihan tavallisen ihmisen saada apua. Miksi ihmisten on vaikea kysyä, onko kaikki hyvin?

Miksi poliisit eivät neuvoneet, mistä voisin saada keskusteluapua, miksi terveydenalan työntekijä käyttäytyi järkyttävästi. Miksi tuntui, ettei mistään löydy apua, vaikka monenlaista viranomaista ja tahoa on olemassa?

Ihmisen elämä voi järkkyä monella tavalla. Yksinäisyyteen ja syrjäytyneisyyteen on nykypäivän Suomessa helppo vajota.

Itselläni on asiat nyt hyvin, en ole sen koomin siellä Forssassa käynyt. Toivon, että kenenkään ei tarvitsisi kokea samaa kuin minä. Minulle Forssa on enää pahaa unta.

Anne

Kommentit

Minä muutin avopuolisoni kanssa Forssaan 10 v sitten ja olemme viihtyneet todella hyvin. Liityin eri yhdistyksiin ja sain sieltä hyviä kavereita. Terveyskeskus on toiminut hyvin meidän kohdalla. Forssa on hieno kaupunki ja ystävälliset ihmiset !