Julkaistu: 26.03.2018 05:00

Eristäytyminen on väärä lääke

Kirjoitin 18.3 ilmestyneessä Forssan Lehdessä otsikolla ”Mikä on uusi maailmanjärjestys?” sääntöperusteisesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Sain paljon kysymyksiä kirjoituksessani viittaamieni järjestöjen tehtävistä ja niiden roolista maailmassa. Siksi kirjoitan nyt auki niitä maanosien välisiä järjestelmiä ja sopimuksia, joita on olemassa niin kauppapolitiikassa, maailman rauhan rakentamisessa kuin kriisienkin ratkaisuissa.

Sääntöperusteinen maailmanrauha lepää erilaisten instituutioiden, kuten YK:n, ETYJ:n ja EN:n yhteistyön varassa. Kansainyhteisö YK on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, jonka tehtävä on edistää rauhaa ja turvallisuutta maailmassa. ETYJ eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö taas käsittelee erityisesti poliittisia ja sotilaallisia turvallisuuskysymyksiä, ETYJ suorittaa lisäksi vaalitarkkailua.

EN eli Euroopan neuvosto puolestaan on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö, joka pyrkii suojelemaan Euroopan yhtenäisyyttä. Se edistää moniarvoista demokratiaa ja tukee hauraiden maiden, erityisesti entisten Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden, kehitystä ja itsenäisyyttä.

Kaikki nämä järjestöt ovat syntyneet sodan raunioista ja ajatuksesta, että vain yhteistyöllä voimme ennaltaehkäistä ristiriitojen kärjistymistä konflikteiksi. Siksi on täysin väärä lääke vastata globalisaation haasteisiin eristäytymällä. Yhteistyö ja kansainvälinen kauppa ovat paras rauhan tae.

Suomelle, ulkomaankaupasta riippuvaiselle maalle, vapaakauppa on elinehto. Sopimusperusteinen kansainvälinen yhteistyö on turvannut kaikille valtioille – mukaan lukien Suomi – mahdollisuuden vaikuttaa näiden sopimusten sisältöön. Suurvaltajohtajien kuten Trumpin omat päätökset tuontitulleista ovat ylikävelleet muiden maiden kanssa sovitut sopimukset.

USA on ilmoittanut 25 prosentin tuontitulleista teräkselle, joka on alumiinin ohella maailmantalouden avainmateriaaleja. Tuontitullit uhkaavat vakavasti maailmantaloutta ja uhkaavat käynnistää kauppasodan. Tämän lisäksi USA on ilmoittanut estävänä TTIP-sopimuksen, eli EU:n ja USA:n välisen vapaakauppasopimuksen, joka toteutuessaan vastaisi jopa 50 % maailman BKT:sta. Maailman kauppajärjestöllä WTO:lla on tässä näytön paikka löytää ratkaisu tilanteeseen ajoissa.

Euroopan unioni ja Suomi hyötyisivät siitä, että EU solmisi uusia kauppasopimuksia useiden maiden kanssa. Mitä laajemmilla hartioilla kauppasopimukset ovat, sen paremmin unioni kykenisi pehmentämään vahvistuvan protektionismin negatiivisia vaikutuksia. Uudet kauppasopimukset toimisivat myös Yhdysvaltojen aggressiivista kauppapolitiikkaa vastaan.

EU:lle kauppasopimusten solmimisessa on mukana myös poliittisia tavoitteita, erityisesti ihmisoikeuksien toteutumisen ja ilmastomuutoksen torjunnan sitominen kauppasopimuksiin on elinehto. EU:n tavoitteena laajentaa vapaakauppaa yhteisillä pelisäännöillä. EU:n ja Kanadan välille neuvoteltu vapaakauppasopimus on parhaillaan eduskunnassa ratifioitavana.

On erittäin huolestuttavaa, että USA toimii esimerkkinä muulle maailmalle vastaamalla globalisaation haasteisiin eritäytymällä. Tämä on täysin nurinkurista, sillä globaalit haasteet vaativat nimenomaan nykyistä laajempaa kansainvälistä yhteistyötä.

Sirkka-Liisa Anttila

Kansanedustaja (kesk.)

Julkaistu: 24.05.2018 08:25

Kiitos Forssan Lehdelle saamastani suuresta huomiosta. Jutussa oli yksi moka ja se oli minun. Kolumneja olen kirjoittanut vähän yli 50. Sen lisäksi olen kirjoittanut eri lehtien yleisönosastoihin noin 90 kirjoitusta ja toimittanut matkan varrella noin 10 vaalilehteä.