Julkaistu: 25.03.2018 05:00

Sirkka-Liisa Anttila empii vielä sotekantaansa

  • Sote-junan, tai tässä tapauksessa pikemminkin bussin, ennustetaan jälleen kerran saapuvan päätepysäkilleen. Kuva on otettu vuonna 2011, jolloin Grahn-Laasonen nousi ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Bussit ovat sen jälkeen vaihtuneet ministeriauton kyytiin ja samalla Grahn-Laasosen linja on tiukasti sidoksissa hallituksen näkemyksiin. Anttilalla on vuosikymmenten kansanedustajapestien jälkeen mahdollisuus ajaa nyt omilla raiteilla, mikä näkyy hänen sote-kannanotoissa, jotka edustavat monilta osin opposition äänenpainoja. – Haluan olla ehdottoman rehellinen, Anttila sanoo.

Forssan Lehti lähetti kymmenen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää kysymystä kansanedustajillemme Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.) ja Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).

Vastausten perusteella Grahn-Laasosen on huomattavasti helpompi elää hallituksen tämänhetkisen sote-uudistusvaiheen kanssa. Opetusministerille on selvää, että hän äänestää sote- ja maakuntauudistuksen puolesta. Anttila muodostaa lopullisen kantansa sen jälkeen, kun lopullinen versio muutoksineen on valmis. Toisaalta myös Anttila sanoo, että aikaa ei ole tuhlattavaksi.

-Sote-uudistus on äärimmäisen tärkeä, eikä uudistamista voi enää jättää, hän toteaa.

 

Suuria kipukohtia Anttilalle ovat sekä keskustan ajama maakuntamalli että kokoomuksen valinnanvapaus.

Anttila näkee maakuntakeskeisyyden näivettävän maakuntia maakuntakeskusten ulkopuolelta, Kanta-Hämeessä Hämeenlinna-painotteisuuden vuoksi. Valinnanvapaus siinä muodossa, millaisena sitä nyt suunnitellaan, on Anttilan mukaan puolestaan liian suuri hyppäys tuntemattomaan ja vaatisi riittävän pitkän siirtymäajan. Anttilan mukaan valinnanvapautta ollaan viemässä nyt niin pitkälle, että sote-palvelujen integraatio ja hallittavuus heikkenevät.

Grahn-Laasonen ei hänkään innostu maakuntamallista, mutta jo perustuslakitulkinta rajasi vaihtoehtoja. Opetusministerin mukaan Forssan seudun kohtalonkysymys on se, kuinka vahvan edustuksen saamme maakuntavaltuustoon.

-Maakunnan sisällä on luotava yhteistyötä ja rakennettava luottamusta.

Kun Forssan Lehti kysyi valinnanvapauden hyötyjä ja riskejä, Grahn-Laasonen ei nimennyt ainuttakaan riskikohtaa. Sisältääkö valinnanvapaus pelkästään mahdollisuuksia?

-Jokaisesta asiasta on mahdollisuus löytää uhkia ja vaaran paikkoja, jos asennoituu niin. Minulle sopii ratkaisukeskeisyys paremmin. Valinnanvapaus helpottaa hoitoonpääsyä ja parantaa laatua. Jos valinnanvapauden toteutuksessa huomataan ongelmia, sitä on mahdollisuus muuttaa normaalin lainsäädäntötyön puitteissa, Grahn-Laasonen perustelee.

 

Kokoomus on peräänkuuluttanut suurempia sote-alueita. 18 sote-järjestäjää eli maakuntamalli oli kompromissi keskustan ja kokoomuksen hallituskriisissä, missä keskusta sai maakuntamallin ja kokoomus laajan valinnanvapauden.

Sote-palvelujen järjestäjien eli maakuntien määrää voidaan tarkistaa, mikäli maakunnat eivät yllä niille asetettuihin tavoitteisiin.

Sekä Grahn-Laasonen että Anttila pitävät maakuntien määrän vähentämistä mahdollisena. Anttila on sanoissaan suorasukaisempi ja pelkää Kanta-Hämeen katoavan maakuntien kartalta.

-10 vuoden kuluttua maakuntia lienee enintään 12, Anttila sanoo ja ennakoi myös kuntaliitoksia.

-Ennustan, että 10 vuoden kuluttua Hämeessä ei ole kuin yksi kunta: Hämeenlinnan kaupunki. Sitä en toivo.

Kuntalaisen näkökulmasta keskeinen kysymys on, säilyykö omassa kunnassa terveysasema ja omassa seutukeskuksessa laajemmat sote-palvelut.

-Tiedostan Forssan seutuun kohdistuvat uhat, mutta asioita on lähestyttävä siten, että ongelmat ratkaistaan. Forssan seudun edustajien tehtävänä on kaikin tavoin varmistaa, että toimeenpano maakunnassa onnistuu myös meidän näkökulmastamme ja palvelut pysyvät lähellä, Grahn-Laasonen toteaa.

Myös Anttila katsoo, että yhteistyö maakunnan sisällä on saatava toimimaan.

-Mutta samalla on tiedostettava se tosiasia, että Hämeenlinna voi saada yksin enemmistön maakuntavaltuustoon.

Anttilaa hiertää suuresti se, että uudistukset ulotettiin perusterveydenhuollon ohella erikoissairaanhoitoon, mikä on jo siirtänyt palveluja maakuntakeskukseen.

 

Anttila peräänkuuluttaa uudistukselle riittävää 5–6 vuoden siirtymäaikaa ja uudistuksen vaiheittaista voimaantuloa. Jotta lähipalvelut varmistetaan, tarvitaan Anttilan mukaan laki, joka määrittelee ne palvelut, jotka pitää olla lähellä saatavina.

-Nyt tehtävä muutos on kerralla toteutettuna liian suuri. Järkevää olisi ollut säilyttää hyvin toimivat järjestelmät. Silloin kaikkia toimintoja ei olisi pitänyt laittaa uusiksi.

Anttilan vastausten perusteella sote-uudistuksen kolme päätavoitetta, kustannusten nousun hillintä, yhdenvertaisuuden lisääntyminen ja palveluiden integraatio ovat tällä hetkellä täydellisessä ristiriidassa keskenään: yhdenvertaisuuden söi maakuntamalli, integraation valinnanvapaus ja kustannussäästö heikentää palveluja, mikä näkyy Anttilan mukaan erityisesti maakuntakeskusten ulkopuolella ja tätä kautta kansalaisten yhdenvertaisuudessa.

 

Sote-uudistuksesta aiheutuva tuska kiteytyy Anttilan toteamukseen.

-Tämä on ollut henkilökohtaisesti vaikein vaalikausi niistä yhdeksästä, joissa olen saanut olla kansanedustajana.

Jos aikataulu pitää, eduskunta äänestää sote- ja maakuntauudistuksesta kevätkauden päätteeksi. Mikäli aikataulu ei pidä, syksyksi suunnitellut maakuntavaalit siirtyvät vuoden 2019 puolelle.

Ja jos ilmenee aikataulua suurempia ongelmia, sote voi olla jälleen muodonmuutoksen edessä. FL

 

KOMMENTTI

Mahdoton tehtävä
Väestö ikääntyy, työikäisiä on suhteessa vähemmän ja sote-menot uhkaavat karata. Jotain on tehtävä, ja sotea jos mitä todella on tehty. Nyt ollaan lähellä, mutta malli on valmis vasta, kun eduskunnan enemmistö on sen hyväksynyt. Ja ennen sitä pitäisi päästä lopputulokseen, josta voi äänestää.
Tällä hetkellä tyrmäävimmät sote-pilvet vyöryvät pääkaupungin johdosta. Asiantuntijoiden ja opposition arvosteluun on jo totuttu ja myös kokoomuksessa on sotekriittinen siipi.
Mutta entä jos keskustassa myös muut kuin Anttila kyseenalaistavat maakuntamallin? Jos pikkukuntien sote-palveluja jatkossa leikataan, syy on helppo vierittää keskustan luomuksen, maakuntamallin, niskaan. Miten kävisi silloin keskustan kannatuksen? Toimisiko maakuntamalli luojaansa vastaan?
Soten maakunta-valinnanvapausmalliin päädyttiin melkoisen kiristyksen kautta, kun sote-umpikuja uhkasi hajottaa hallituksen. Äärimmilleen viedyn neuvottelutuloksen jälkeen joustoa on vaikea hakea. 
Kysymys kuuluu, voiko kiristämällä syntynyt toimia?

Jaakko Kyrö

 

 

Kysymykset ja vastaukset

Forssan Lehti esitti Sirkka-Liisa Anttilalle ja Sanni Grahn-Laasoselle kymmenen kysymystä sote- ja maakuntauudistukseen liittyen. Vastauksia on lyhennetty ja editoitu toimituksessa:

1. Miten hallituksen tämänhetkinen sote-esitys onnistuu kolmessa sote-uudistuksen keskeisessä tavoitteessa?

1a) Sote-kustannusten kasvun taittaminen kolmella miljardilla:
Anttila: Maakunta- ja soteuudistuksen eli makusote-uudistuksen keskeisin tavoite on saada säästöt keskittämällä palveluja ja hillitsemällä kustannusten nousuja. Kustannusten nousun katkaisuun uskon vahvasti mutta siitä seuraa automaattisesti palvelujen heikkeneminen, koska kansa ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Lähipalveluista pitäisi säätää laki, joka määrittää, mitkä palvelut pitää olla saatavana läheltä. Toistaiseksi tähän hallitus ei ole suostunut. Painetta pitää kasvattaa. Kysymys on myös ihmisten yhdenvertaisuudesta palvelujen saatavuudessa. On suuri vaara, että uudistus ajaa maaseudun palveluja alas. 
Kustannusten nousua syntyy puolestaan siitä, että asiakkaan valinnanvapaus mahdollistaa edelleen kerman kuorinnan. Valtion korvausta pitäisi vielä valiokuntavaiheessa tarkkaan miettiä, jotta rahaa ei valu perusteettomiin käynteihin ja toimenpiteisiin.
Grahn-Laasonen: Kustannussäästöt syntyvät paremmasta työnjaosta, leveämmistä hartioista ja siitä, että ihmiset pääsevät nopeammin ja oikea-aikaisemmin hoitoon. Lakipakettiin sisältyy vahva valtionohjaus ja tiukka ote kustannuksista. Tällä hetkellä kustannusten kasvu ei ole kenenkään hallinnassa. On rehellistä sanoa, että soten onnistuminen ja kustannusten hillitseminen ei ratkea yksin lainsäädännöllä. Toimeenpano ja johtaminen ratkaisevat viime kädessä.
Valinnanvapauden myötä kilpailu, tuottajille maksettava kapitaatiokorvaus ja maakunnille asetettu rahoitusraami ovat kaikki niitä ominaisuuksia, joilla kustannussäästöjä tavoitellaan.

1b) Sote-palvelujen integroituminen aiempaa saumattomammaksi.
Anttila: Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio oli alun perin koko uudistuksen neljästä tärkeästä tavoitteesta yksi mutta se jouduttiin hylkäämään, kun tilalle tulisi ykköstavoitteeksi valinnanvapaus ja asiakasseteli.
Grahn-Laasonen: Kaikki tuottajat toimivat jatkossa samoilla pelisäännöillä yhteisen järjestelmän puitteissa. Hallinto yksinkertaistuu, järjestäviä tahoja on vähemmän, tietojärjestelmät tulevat lähemmäs toisiaan ja järjestelmästä tulee virtaviivaisempi. Sirpaleisista palveluista päästäisiin tilanteeseen, jossa ihmistä ja hänen tilannettaan katsotaan kokonaisuutena.

1c) Palvelujen yhdenvertaisuuden lisääntyminen:
Anttila: Tässä uudistuksessa palvelujen keskittäminen tulee olemaan keskeisimpiä ajureita silloin, kun vaaditaan lisää säästöjä. Oma-Hämeenkin maakuntavalmistelusta on jo viestitetty, että maaseudun sote- ja terveysasemat ovat olemassa, mutta ei ole takuuta, onko siellä lääkärin vastaanottotoimintaa. Maakuntauudistus heikentää Lounais-Hämeen asemaa maakunnan sisällä, koska enemmistö päättäjistä tullee Hämeenlinnasta väestöpohjasta johtuen. 
Grahn-Laasonen: Tällä hetkellä elämme tilanteessa, jossa palvelun laatu ja saatavuus ovat epäreilulla tavalla sidoksissa omaan varallisuuteen ja asuinpaikkaan. Näin ei jatkossa ole, vaan vapaudesta valita oma palveluntuottajansa tulee kaikkien perusoikeus. Tämä on yhdenvertaisuusnäkökulmasta uudistuksen suurin muutos.

2. Millä tavoin suomalainen terveys- ja sosiaalihuolto paranee sote-mallin ansiosta?
Anttila: Maakuntamallia on perusteltu sillä, että se antaa leveämmät budjettihartiat sote-palvelujen järjestämiseksi. Toinen peruste on hallinnollisen taakan keventäminen. Perusteilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Nyt kun palveluja keskitetään johtamismielessä maakuntatasolle, on suurena vaarana, ettei palvelujen ohjaaminen liian kaukaa onnistukaan hyvin.  
Grahn-Laasonen: Yhdenvertaisuuden lisääminen, laadun parantaminen ja terveyserojen kaventaminen ovat koko uudistuksen tärkein tehtävä. Jonot lyhenevät ja ihmiset pääsevät oikeaan aikaan laadukkaaseen hoitoon. 

3. Entä Forssan seudulla?
Anttila: Forssan malli, joka toimi lääkärit liikkuu -periaatteella, on ollut hyvin kustannustehokas. Nyt valmisteltava sote-uudistus ajaa alas tämän mallin, joka oli juuri sellainen, mitä uudistuksessa tavoiteltiin alun perinkin. Tilalle ei ole tulossa yhtä hyvää.
Grahn-Laasonen: Forssan seudun kannalta tärkeä yhteinen tehtävämme on varmistaa, että arkipäivän terveys- ja sosiaalipalvelut ovat jatkossakin lähellä. Se edellyttää hyvää yhteistyötä ja kykyä tulla ihmisten kanssa toimeen maakunnan sisällä.

4. Hallituksen suulla on todettu, että kaikki ovat joutuneet tekemään kompromisseja. Mitkä ovat omat kipukohtanne sote-mallissa?
Anttila: Pidän virheenä sitä, että lähdettiin korjaamaan sellaistakin, mikä ei ollut rikki. Erikoissairaanhoitoon ei uudistuksessa olisi pitänyt puuttua siksi, että Suomen erikoissairaanhoito on kansainvälisestikin vertaillen tuottavaa, korkealaatuista ja hyvin toimivaa. 40 vuotta tämän maakunnan ja vaalipiirin toimintaa läheltä seuranneena tiedän tarkkaan sen, että oma suu on aina lähempänä kuin kontin suu.
Grahn-Laasonen: Ei ole salaisuus, että en ole tavattoman innostunut maakunnista. Minä ja oma puolueeni olisimme mieluummin rakentaneet soten vahvojen kuntien varaan. Se olisi turvannut meille lounaishämäläisille mahdollisuuden pitää palveluista päättämisen lähempänä. Kuntauudistuksen kaatoivat demarit viime kaudella, ja maakuntauudistuksen toi hallitukseen mukanaan keskusta. Myös perustuslakivaliokunnan tärkeät reunaehdot rajaavat vaihtoehtoja, joita on ylipäätään niukalti. Nyt etenemässä oleva sote-uudistus on selkeä parannus nykytilaan ja riittävän hyvä vietäväksi eteenpäin. Sote ei voi enää odottaa, se on vietävä maaliin.

5. Hallituksen taholta on muistutettu myös, että sote ei ole kerralla valmis, vaan sitä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Mitkä ovat erityisiä epävarmuuden kohteita?
Anttila: Tämän mittaluokan jättiuudistus vaatisi 5–6 vuoden siirtymäajan, jotta se saataisiin toimimaan. Kunnon siirtymäaikaa ja vaiheittaisen uudistuksen voimaantuloa tulisi harkita uudestaan. 
Grahn-Laasonen: Lopulta toteutus ja toimeenpano ratkaisevat sen, miten sote-uudistus onnistuu. Täydellistä mallia ei ole. Tulevaisuudessa mahdollisia uudelleentarkastelun kohteita voivat olla esimerkiksi maakuntien määrä ja maakuntien muut kuin sote-tehtävät, joista osa voisi sopia paremmin kunnille.

6. Mitä hyötyjä ja riskejä näette valinnanvapaudessa?
Anttila: Valinnanvapaus on yksi asia, jonka avulla yritetään kirittää julkista sektoria tuottavuuteen. Todellisuudessa uhkanamme on kansainvälisten terveysjättien tulo enenevästi Suomen markkinoille. Rahalla vallataan markkinat ja ajetaan vähitellen erinomaisesti toiminut julkinen terveydenhuoltomme alas.
Grahn-Laasonen: Perustason palvelut vahvistuvat. Kilpailu kirittää tuottajia parantamaan sekä laatua että kustannusvaikuttavuutta. Pelkästään julkisella palveluntuotannolla ei pystytä vastaamaan ikääntyvän väestön palveluntarpeeseen. Tulevaisuudessa yksityisen vaihtoehdon voivat valita kaikki lompakon paksuudesta riippumatta. Valinnanvapaus tuo kilpailun sote-järjestelmäämme hallitusti, vaiheistetusti ja siten, että yksityinen ja kolmannen sektorin palveluntuotanto tukee julkista. Tämä on kaikkien etu.

7. Ryhdyttekö ehdokkaaksi maakuntavaaleissa?
Anttila: En lähde, koska en pysty kolmea tehtävää hoitamaan. Olisi järkevää puolueiden ottaa itseään niskasta kiinni ja rajata kansanedustajat ja ministerit pois maakuntapolitiikasta.
Grahn-Laasonen: Päätän asiasta kevään aikana huolellisen harkinnan pohjalta.

8. Mitä hyötyä uskotte maakuntavetoisuudesta olevan Forssan seudun kaltaiselle pienelle seutukunnalle? Millaisiksi arvioitte Forssan seudun vaikutusmahdollisuudet maakuntatasolla?
Anttila: Seutukunnat ovat kärsineet keskittämispolitiikasta ja kärsivät vielä enemmän jatkossa. En ole maakuntahallinnon innokas kannattaja, koska vaalitapa suosii suuria kaupunkeja pienempien seutujen kustannuksella. Ennustan, että 10 vuoden kuluttua Hämeessä ei ole kuin yksi kunta: Hämeenlinnan kaupunki. Sitä en halua, mutta vaara on suuri, että näin tapahtuu 
Grahn-Laasonen: Forssan seudun on saatava vahva edustus maakuntaan. Se on meille kohtalonkysymys. Lisäksi on kyettävä tekemään rakentavaa, hyvää yhteistyötä. Pelkällä kiukuttelulla ei saa mitään aikaiseksi.

9. Uskotteko maakuntia olevan vielä kymmenen vuoden kuluttua 18 vai nähdäänkö yhdistymisiä?
Anttila: Maakuntamme on viidenneksi pienin väestöllä mitaten. Ei ole mikään salaisuus, että sinipunapuolueet haluavat Suomeen suuret kaupunkikunnat. Talouden realiteetit ajavat pienimpiä maakuntia yhteen. 10 vuoden kuluttua maakuntia lienee enintään 12. 
Grahn-Laasonen: Lakiin on kirjattu maakunnille velvollisuus pysyä annetussa budjetissa. Menettely muodostaa perälaudan myös sote-järjestelmän kustannuksille. On mahdollista, että maakuntia tullaan yhdistämään toisiinsa, mikäli ne eivät pysty hoitamaan tehtäviään vastuullisesti ja talouden näkökulmasta kestävällä tavalla.

10. Aiotteko äänestää hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen puolesta?
Anttila: Otan lopullisesti kantaa, kun valmiit mietinnöt ovat tulleet valiokunnista. Katsotaan, saadaanko korjauksia valiokuntakäsittelyssä ja millaisia ne ovat. 
Grahn-Laasonen: Aion. Sote ei voi enää odottaa.

 

Kommentit

Sirkka-Liisa Anttilan tuumaus SOTESTA on vastuullista ajattelua. Ennen maakuntavillitystä pidin hyvänä ajatuksena vahvistaa "miljoonapiirien" - yliopistollisten sairaaloiden vastuuta ja roolia terveydenhuollon uudistuksessa. Viisi vastuusairaalaa olisivat edelleen hyvä pohja myös SOTE-hallintomallia ajatellen.
Käytännössä tämä toteutuukin ajan myötä. Nyt suunnitteilla oleva maakuntamalli tulee kehittymään - todennäköisesti melko nopeasti luonnollisen poistuman kautta. Liian pienet maakunnat eivät kykene vastaamaan markkinoitten vapautumiseen ja maakuntien yhdistyminen vauhdittuu vapaaehtoisesti.
Muutamilla maakunnilla on edessään poistuminen kartalta. Mikäli kaikki teoreettiset uhat ja riskit toteutuvat, palaa Hämeenlinna Tampereen vastuulle, Riihimäki Helsingin vaikutuspiiriin ja Forssan suunta lienee Turku.
Olkaamme siis rauhallisella mielellä. Kyllä evoluutio hoitaa maakunnat oikeaan asentoon. Toivoa vaan soppii, että köyhä oppii - Forssan kohtalon niin hyvässä kuin heikossakin ratkaisevat forssalaiset itse. On turhaa toivoa, että joku muu meidät pelastaa - itse on otettava lusikka kauniiseen käteen. Asenteella ja yrittämisellä pärjää aina!
Antti Niemi

Julkaistu: 19.04.2018 20:22
Multiple images

Jokiläänin kansalaisopiston kevätnäyttelyn pystytysryhmä tekee tarkkaa työtä. Mielessä on vuoden teema Opistosta rytmiä elämään, kun kunnostettu kaappi etsii paikkaansa matolta ja lasi sen hyllyltä. Viereen sopii tikkujen tarkkaa rytmiä toistava peite. Joku voisi laskea matolle käsilaukunkin.

Julkaistu: 19.04.2018 18:13

Suunnistuskausi käynnistyy Lounais-Hämeessä ensi tiistaina alkavilla Forssan iltarasteilla Tammelan liikuntakeskuksessa.

Lounais-Hämeen Rastin suurin ponnistus odottaa kuitenkin ensi vuonna, kun seura järjestää syyskuussa sprinttisuunnistuksen SM-kilpailut Forssassa.