Julkaistu: 15.04.2018 07:00

Koivisto-Maasalosta tuli rokotusvastainen äiti, koska epäilykset heräsivät hoitajaopinnoissa – Turun yliopisto tutkii kriittisyyden syitä

  • Jenni Koivisto-Maasalosta on tullut sitä rokotuskriittisempi, mitä enemmän hän on ottanut asioista selvää. Hän ihmettelee, miksi kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään koko ajan uusia rokotteita, jotka kuormittavat lasten elimistöä.
  • Turun yliopiston tutkijat Johanna Nurmi (vas.) ja Suvi Rytty tutkivat rokotuskriittisyyden syitä ja historiaa. Monitieteisessä tutkimushankkeessa yhdistyvät sosiologinen, historiallinen ja terveystieteellinen tutkimus.

Kolmekymppisellä Jenni Koivisto-Maasalolla on kolme alle kouluikäistä lasta, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotetta.

Ennen lastensa syntymää Koivisto-Maasalo oli hyvin rokotusmyönteinen. Kun hän opiskeli sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan yhdistelmätutkintoa, mielessä virisi epäilys, ettei rokotteiden kaikkia vakavia haittavaikutuksia kerrota, vaan ne lakaistaan maton alle.

Lopulta Koivisto-Maasalosta tuli rokotusvastainen nuori äiti.

-Todistin tapauksia, joissa lapsi taantui 24 tunnin päästä rokotuksen ottamisesta. Konttaaminen ei enää sujunut, eikä lapsi ottanut enää katsekontaktia, hän kuvailee.

Kun vanhempi epäili rokotteen osuutta asiaan, neuvolalääkäri sanoi, ettei reaktio voi johtua rokotteesta. Koivisto-Maasalo todisti omien sanojensa mukaan useita samankaltaisia tapauksia.

Hän toteaa, ettei olisi luultavasti alkanut suhtautua virallisiin suosituksiin kriittisesti, jollei olisi törmännyt ristiriitatilanteisiin. Mitä enemmän Koivisto-Maasalo rokotuksiin perehtyi, sitä kriittisemmäksi hän tuli. Piste iin päälle oli vuoden 2009 sikainfluenssarokote, jolla todettiin olevan yhteys narkolepsian puhkeamiseen.

"Kouluiässä puolustusjärjestelmä kehittyneempi"

Aluksi Jenni Koivisto-Maasalo ajatteli, että lykkää lasten rokottamista, kunnes he ovat hieman isompia. Mitä enemmän hän on asiaan perehtynyt, sitä todennäköisempää on, ettei lapsia rokoteta lainkaan. Lasten oma immuunipuolustus häiriintyy hänen mielestään erityisesti vauvana ja taaperona, kun annetaan lukuisia rokotuksia.

Hänen mielestään olisi hyvä, jos Suomessa palattaisiin vanhaan käytäntöön, jossa rokotteet annettiin vasta kouluiässä.

-Silloin lapsen oma puolustusjärjestelmä on kehittyneempi ja valmiimpi vastaanottamaan rokotteita.

Perheen lapset ovat nyt 6-, 4- ja 1-vuotiaita. He ovat kotihoidossa. Päätös jättää lapset rokottamatta oli vanhempien yhteinen. Jenni Koivisto-Maasalo hämmästelee sitä, että kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään koko ajan uusia rokotteita, jotka kuormittavat lasten elimistöä. Koivisto-Maasalo uskoo, että rokotukset ovat lisänneet esimerkiksi suoliston tulehduksien ja allergioiden esiintymistä lapsilla.

Hän itse sai lapsena kaikki rokotusohjelman rokotteet ja lukuisia korvatulehduksiin otettuja antibioottikuureja. Omat rokottamattomat lapset ovat olleet Koivisto-Maasalon mukaan terveempiä kuin hän itse lapsena.

Rokottamattomiin voidaan suhtautua töykeästi

Koivisto-Maasalon perhe on harvinaisuus. Täysin rokottamattomien lasten osuus Suomessa on noin prosentti. Jenni Koivisto-Maasalo on sitä mieltä, että rokotteista pitäisi pystyä puhumaan avoimesti ja syyttelemättä. Hän kokee, että mahdollisia rokotushaittoja pitää selvittää nykyistä tarmokkaammin.

Hän on tottunut siihen, että muut kauhistelevat tai jopa pelkäävät rokottamattomia. Pelko laumasuojan särkymisestä on hänen mielestään kuitenkin aiheeton, jos yhä useampi jää rokottamatta.

-Rokotteet eivät estä henkilöä kantamasta bakteereja ja viruksia nenässä, nielussa ja muualla elimistössään.

Rokottamattomiin saatetaan suhtautua Koivisto-Maasalon mukaan hyvinkin töykeästi. Hän pitää suomalaista neuvolajärjestelmää hyvänä, vaikka rokottamattomia ei kohdata kaikkialla asiallisesti.

-Meille osui onneksi aivan ihana, ammattitaitoinen ja perheen omaa päätöstä kunnioittava terveydenhoitaja.

Jos ei rokottamattomuutta oteta lukuun, Koivisto-Maasalot elävät tavallista perhe-elämää. Luonnollista vastustuskykyä pidetään yllä terveellisellä ruualla sekä C- ja D-vitamiinien ja maitohappobakteerien avulla.

Keskustelu typistyy helposti kiivailuksi

Turun yliopiston tutkijatohtori, sosiologi Johanna Nurmi alkoi selvittää kaksi vuotta sitten rokotuskriittisyyden syitä. Hän oli huomannut, että rokotuskeskustelu typistyy helposti ääripäiden kiivailuksi, minkä vuoksi asiasta on tarpeen saada tutkittua, luotettavaa tietoa.

Vaikka rokotteista kieltäytyminen on harvinaista, epäröivät asenteet ovat Nurmen mukaan yleisiä myös niillä, jotka lopulta päättävät ottaa kaikki rokotteet.

-Rokotteista kieltäytyminen lähtee usein omista kokemuksista. Jos on koettu rokotehaitta, oli se sitten diagnosoitu tai ei, aletaan kyseenalaistaa virallisia käsityksiä ja halutaan itse ottaa selvää, Nurmi tiivistää.

Nurmi on haastatellut tähän mennessä noin kolmeakymmentä rokotuskriittistä perhettä. Joukossa on pitkäaikaissairaita ihmisiä, jotka eivät olleet saaneet vaivoihinsa apua perinteisestä lääketieteestä. Kokemus oli horjuttanut uskoa terveydenhuoltoon.

Osa kriittisistä välttää lääkkeitäkin

Mukana on usein aimo annos yhteiskuntakritiikkiä. Koska rokotevalmistajat rahoittavat lääketutkimuksia, aletaan rokotevalmistajien tai viranomaisten antamaa tietoa pitää vääristeltynä. Viranomaisia kritisoidaan myös siitä, että rokotuksilla pyritään lähinnä säästöihin: vesirokkorokote on kritiikin mukaan otettu rokotusohjelmaan vain sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Rokotuskriittiset epäilevät rokotteiden aiheuttavan esimerkiksi allergioita, astmaa tai neurologisia ongelmia. Parilla Nurmen haastattelemalla perheellä oli todettu vakava, diagnosoitu rokotehaitta.

Kaikki rokotteet eivät ole samalla viivalla, mitä tulee rokotuskriittisyyteen. Influenssarokotteen ottamatta jättämistä ei pidetä samalla tavoin rokotekriittisyytenä kuin vaikka MPR-rokotteesta kieltäytymistä, vaikka molemmat kuuluvat pikkulasten rokotusohjelmaan.

Nurmen mukaan rokotuskriittiset ovat haastattelututkimuksen perusteella lopulta melko hajanainen ryhmä.

-Osa suhtautuu lääkkeisiin liberaalisti, osa taas välttää myös antibiootteja ja muita lääkkeitä, Nurmi summaa.

Nurmen tutkimushankkeen loppupäätelmiä on liupa odottaa parin vuoden kuluttua.

Isorokkorokotetta vastustettiin sata vuotta sitten

Rokotekriittisyys ei ole mikään uusi asia. 1900-luvun alussa Suomessa toimi luonnonparannusliike, jonka jäsenet uskoivat luonnon parantavaan voimaan – ja vastustivat isorokkorokotetta.

-Silloin isorokko oli meillä jo selvästi vähentynyt, minkä vuoksi ihmeteltiin, minkä takia sitä vastaan pitäisi enää rokottaa, kertoo Suvi Rytty, joka valmistelee väitöskirjaa aiheesta.

Isorokkorokotteen antaminen tapahtui sata vuotta sitten niin, että ihmisten käsivarteen viillettiin naarmuja, joihin istutettiin lehmärokkoa. Tämän tiedettiin kehittävän vasta-ainetta myös isorokkoa vastaan. Koska senaikaisilla menetelmillä oli mahdotonta kehittää täysin puhdasta rokotetta, saattoi rokottaminen aiheuttaa pahojakin ihotulehduksia.

-Isorokkorokote oli myös pakollinen, mikä tuntui yksilönvapautta rajoittavalta.

Suurin osa ottaa kaikki rokotteet

Vuonna 2012 syntyneistä lapsista valtaosa on saanut kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

Rokotukset kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja poliota vastaan oli saanut 97,2 prosenttia.

Vakavia Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannen tulehdusta ja verenmyrkytystä, vastaan oli täydellisesti rokotettu 97,2 prosenttia.

MPR- eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen oli saanut 95,4 prosenttia.

Täyden rotavirusrokotussarjan oli saanut 91,1 prosenttia ja pneumokokkirokotussarjan 92,1 prosenttia lapsista. Rotavirus- ja pneumokokkirokotusten kattavuus oli hieman matalampi kuin muiden rokotusten.

Lähde: THL
Julkaistu: 19.07.2018 14:33

Pelastustoiminta nojaa Suomessa suureksi osaksi vapaapalokuntiin. Kaupungeissa on ympäri vuorokauden miehitetyt paloasemat, mutta haja-asutusalueilla ja pienemmillä paikkakunnilla ensilähdöstä vastaavat melkein poikkeuksetta sopimuspalokunnat.

Julkaistu: 19.07.2018 13:51

Pyhärannassa Varsinais-Suomessa on evakuoitu lisää ihmisiä suuren maastopaloalueen läheisyydestä, kertoo pelastuslaitos. Muutama ihminen on evakuoitu kodeistaan Luhdantieltä, kertoo päivystävä päällikkö Juha Virto.

Julkaistu: 19.07.2018 13:48

Venäjän puolella lähellä Sallan rajaa olevat metsäpalot eivät ole ainakaan toistaiseksi levinneet Suomen puolelle.

Lapin pelastuslaitoksen mukaan lähimmät palot ovat edelleen reilun kilometrin päässä Suomen rajasta, Sallan Kotalan kylän kohdilla.

Julkaistu: 19.07.2018 13:40

Ruotsissa painitaan edelleen mittavien metsä- ja maastopalojen kanssa. Viime yönä palojen alta jouduttiin evakuoimaan lisää ihmisiä, kun noin sata ihmistä evakuoitiin Hanåsenin, Binnäsetin ja Björnsjövallenin kylistä Bracken kunnassa Jämtlannissa.

Julkaistu: 19.07.2018 13:14

Turkissa kaksi vuotta vallinnut poikkeustila päättyi yöllä, kertovat useat tiedotusvälineet Turkin valtionmediaa siteeraten.

Sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen julistetun poikkeustilan aikana Turkissa on pidätetty noin 80 000 ihmistä ja 160 000 on erotettu viroistaan.