Julkaistu: 15.04.2018 05:00

Monenlaisia näkemyksiä

Kesällä 1917 eduskunta sääti elintarvikkeiden säännöstelylain. Valtio määräsi hinnat, jotka olivat halvempia kuin mustassa pörssissä, liian halpoja tuottajien mielestä. Maaliskuussa 1917 Saksaan vietiin voita 72 tonnia. Syksyllä tuli ”voimellakoita”, kun kaupoista ei saanut edes korttiannoksia.

Punaiset ryöstivät Viksbergin kartanosta voin, kirjoitti teologian tohtori Eeva Ojanen. Punaiset maksoivat sen voin rahalla, väittää Forssan nimismies. Kumpaa uskoa, pappia vai poliisia? Ehkä vähän molempia. Jostakin siitä väliltä kulkee todellisuuden viiva. Punaiset ostivat sen voin rahalla, mutta väkisin, ilman myyjän suostumusta ja siihen viralliseen, valtion määräämään halpaan hintaan.

Työväen keskuudessa Viksbergin kartanon herra Järnström oli vihatuin mies paikkakunnalla. Häntä nimitettiin ”rettelöitsijäksi”. Kun hänestä annettiin pidätysmääräys, niin saattajiksi määrätyt vartijat suorittivat omavaltaisen murhan 6. helmikuuta. Punaisten lehti tuomitsi murhan ankarasti. Keväällä Johansson ja kaiken varalta parikymmentä muuta epäiltyä teloitettiin.

Poliisi Heinosen murhaan liittyy kolme vaihetta. Ensin marraskuussa oli lakkoja työaikakysymyksen tähden, jotka kiihtyivät mellakaksi. Joko itsepuolustukseksi tai muuten hätävarjelunliioitteluna Heinonen ampui renki Saarikon. Rikosnimikkeenä mahdollisesti tappo. Oikeudenkäynti yritykset Heinosta vastaan kariutui ja lykkääntyi suojeluskuntalaisten vastalause huutoihin ja rähinöintiin.

Talvella 1918 Saarikon kuoleman punaiset halusivat kostaa ja omankädenoikeudella murhasivat Heinosen. Silloin olisi pitänyt odottaa oikeudenkäyntiä, sillä siihen oli jo valmiudet punaisella puolellakin. Kosto on aina murha, joka ei ole koskaan, eikä millään puolustettavissa.

Taas vaihtui valta keväällä 1918 ja silloin alkoi valkoisen koston hyökyaalto. Someron suojeluskunta sai ylemmältä taholta ohjeen, joka kiersi varmaan laajemmallakin (Seppo Satamo). Ohjeessa lukee: Jokainen murhan yritys on rangaistava siten, että otetaan viipymättä kymmenen punaista ammuttavaksi (kursivointi lisätty.) Ei puhuta tutkinnasta ja syyllisten etsimisestä, vaan riitti pelkkä lukumäärä ja se että tapettavat ovat ”punaisia” ja se tapahtuu nopeasti. Juuri sillä periaatteella lukuisa joukko Heinosen murhaan epäiltyjä tapettiin.

Vielä elokuussa 14.8. Metsämaan Korventiellä eräs isäntä kävi ampumassa lähellä asuneen Oskar Virtasen, jota hän piti yhtenä Heinosen murhaan osallisena. Tietenkään siitä teosta ei syytetty.

Onko yksityisen tekemä murha suurempi rikos kuin ison joukon yhdessä tekemä? Keventyykö joukossa syyllisyyden taakka?

Unto Kiiskinen

tietokirjailija Jokioinen

Julkaistu: 17.07.2018 05:00

Tainneet loppua pahat puheet uuden ympyrän tarpeellisuudesta. Keskeneräisenäkin se toimii jo paremmin kuin ennen. Työporukka tekee hyvää työtä. Ohjausviitoitus on asiallinen, ja liikenne kulkee jo nyt pysähtelemättä.