Julkaistu: 28.04.2018 07:00

Ruotsin puolustusministerin äiti tuli sotalapsena Suomesta – Hultqvist oppi jo pienenä, että Kuusamossa Neuvostoliitto oli "naapuri"

  • Peter Hultqvist (sd.) aloitti puolustusministerinä syksyllä 2014. Sitä ennen hän johti valtiopäivien puolustusvaliokuntaa. Ensi syksynä Ruotsissa on taas vaalit.
  • Peter Hultqvist kertoo, että Suomen ja Ruotsin puolustusministerit ovat tavanneet jo 39 kertaa. Hän ei ole koskaan kuullut arvostelua Suomen ja Ruotsin tiivistä yhteistyötä kohtaan. "Päinvastoin sitä tuetaan."

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.) on saanut aamulla yllätyksen.

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on halunnut tulla henkilökohtaisesti Tukholmaan luovuttamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön Hultqvistille vajaa viikkoa aikaisemmin myöntämän Suomen Leijonan suurristin. Presidentti myönsi sen 13. huhtikuuta osoituksena Hultqvistin Suomen hyväksi tekemästä työstä.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit pitävät tiiviisti yhteyttä. Niinistön vierailu on jo 39. puolustusministerien tapaaminen.

-Tapaamme nykyisin useammin, mitä Suomen ja Ruotsin puolustusministerit ovat aiemmin tavanneet, Hultqvist sanoo puolustusministeriössä Jakobsgatan 9:ssä, muutaman sadan metrin päässä Tukholman ydinkeskustan Sergelin torilta.

Hultqvist tapaa puolustusministeri Niinistöä taajaan muun muassa Suomen ja Ruotsin lisääntyneen puolustusyhteistyön takia.

Suomen presidentin myöntämällä ansiomerkillä on ministerille myös henkilökohtaisempi merkitys. Hultqvistin äiti on suomalainen, ja Suomi on ollut läsnä Hultqvistin elämässä aina.

Porot ja sääsket kuuluivat lapsuuden kesiin

Lapsuudessa Suomi tuli tutuksi kesälomamatkoilla äidin kotiseudulla Pohjois-Kuusamossa, Koillismaalla.

Äiti Anna-Inez Kallunki on syntynyt Kallunginniemellä Käylän kylässä, reilun 20 kilometrin päässä Rukan talviurheilukeskuksesta Sallan suuntaan. Venäjän rajalle on noin 30 kilometriä.

-13-vuotiaaksi asti kävin kesäisin Käylässä ja Kallunginniemellä. Äitini lapsuuden perhe oli pienviljelijjöitä, ja sukulaisilla oli poroja. Kesiin kuuluivat kaunis luonto, porot, sääsket, saunominen ja keskiyön aurinko. Minulla on siitä ajasta hyvät muistot, Hultqvist muistelee.

Tämän kaiken Hultqvist kertoo ruotsiksi. Suomea hän osaa vain yksittäisiä sanoja, äidin kieli ei taivu keskusteluun asti.

Hultqvist puhui lapsuudenperheessään ruotsia. Kesälomilla Suomessakin hän pärjäsi, vaikka ei kaikkea ymmärtänytkään.

Palasi keväällä Kuusamoon

Hultqvist on kertonut laajemmin suomalaisista sukujuuristaan oikeastaan vasta viimeisen vuoden aikana.

Ruotsalainen päivälehti Dagens Nyheter julkaisi huhtikuun puolivälissä Hultqvistista kuuden sivun reportaasin, joka alkoi pitkällä kertomuksella hänen maaliskuisesta matkastaan Kuusamoon.

Matkaa hän ei tehnyt puolustusministerin virkamatkana. Se oli äidin kanssa tehty sukulaismatka. Samalla Hultqvist oli paikalla ystävyyskuntien tapaamisessa, kun ruotsalaisen Avestan kunnat edustajat tapasivat Kuusamon kunnan edustajia.

Edellisestä matkasta äidin kotiseudulle ja lapsuuden tuttuihin maisemiin oli kulunut yli 30 vuotta.

-Olen tavannut Suomen-sukulaisiani täällä Ruotsissa. Äidiltäni kuulen sukulaisten kuulumisia. Minulle oli tärkeää, että nyt tein matkan Kuusamoon.

Äiti päätyi kuusivuotiaana Jämtlantiin

Hultqvist on halunnut vetää yksityiselämäänsä selvän rajan. Vaikka Dagens Nyheter ja esimerkiksi Kuusamossa ilmestyvä Koillissanomat tekivät vierailusta jutun, Ruotsin puolustusministeri ei ole halunnut avata perheensä asioita liian yksityiskohtaisesti.

Nytkään hän ei heittäydy tarinoimaan ja muistelemaan, millaista on elämä alun perin sotalapseksi Ruotsiin lähetetyn tyttären poikana. Jotain ministeri kuitenkin kertoo, vaikka on väliin vaivautunut. Hän on tottuneempi puhumaan puolustukseen liittyvistä asioista.

Äiti Anna-Inez oli yksi niistä 70 000 suomalaislapsesta, jotka lähetettiin sodan jaloista Ruotsiin.

-Äitini on syntynyt 1935. Hän oli kuusi ja puoli vuotias, kun hän lähti Jämtlantiin, Ruotsiin. Hän palasi kotiin Suomeen sodan jälkeen vuonna 1947. Myöhemmin äitini muutti taas Ruotsiin, jossa on siitä saakka elänyt.

Paljon enempää ministeri ei sano.

-Tämä asia sinun pitäisi kysyä äidiltäni, Hultqvist vastaa, kun häneltä kysyy vähänkään enemmän äidin sukutarinaa.

Isoisän nimi löytyi sankarivainajien joukosta

Lapsuus- ja varhaisteinivuosiensa kesinä Hultqvist saituntumaa, miten sodan ja Neuvostoliiton rajan läheisyys Suomessa näkyi. Suomen-sukulaiset puhuivat aina naapurista, kun tarkoittivat Neuvostoliittoa.

-Ihmiset tulivat sodan jälkeen takaisin kotiseudulle, jossa kaikki oli poltettu. On selvää, että tämä on historiaa, joka on ollut koko ajan suvussa.

Puolustusministeri sai jo lapsena ammennettua Suomen historiaa, minkälaista oli elämä sota-aikana ja sen jälkeen, miten alkoi jälleenrakennus ja miten sodan runtelema alue on kasvanut moderniksi ja tulevaisuuteen suuntautuvaksi yhteiskunnaksi.

-Kuusamo on muuttunut ja kehittynyt paljon. Nyt se on Ruotsin Säleniin verrattava talviurheilualue, jossa on paljon turisteja eri maista.

Suomen kesiin kuului mummo, äidin äiti. Äidin isää Hultqvist ei ole koskaan tavannut. Sota vei hänen äidiltään isän. Puolustusministerin äidinisä Arvi Kallunki kaatui Kiestingissä 9. syyskuuta 1941.

Maaliskuisella Kuusamon-vierailulla Hultqvist kävi äitinsä kanssa katsomassa Kuusamon seurakuntatalolla 448 sankarivainajan nimitaulun, josta isoisän nimi löytyi. Kirkon lähellä olevalle sankarivainajien muistomerkille he sytyttivät yhdessä äidin kanssa kynttilän.

"Liittyminen Natoon lisäisi jännitettä Euroopassa"

-Suomalainen taustani on luonnollisesti vaikuttanut mielipiteisiini ja tapaani katsoa asioita. Ministerinä noudatan Ruotsin hallituksen politiikkaa, ja hallituksen politiikalla on vahva enemmistö takanaan valtiopäivillä, Hultqvist sanoo.

Kun puhutaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä ja Venäjän läheisyydestä, keskusteluissa vilahtaa aina jossakin vaiheessa mahdollinen jäsenyys puolustusliitto Natossa.

-Suomi ja Ruotsi ovat molemmat mukana Naton kumppanuusohjelmassa. Nykyinen asemamme edistää vakautta Euroopassa, ja meidän linjaamme kunnioitetaan. Jos muuttaisimme turvallisuuslinjaamme liittymällä Natoon, se lisäisi jännitettä.

Hultqvist korostaa, että Ruotsin nykyinen hallitus on linjannut, että Ruotsi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä. Toisenlaisiakin kantoja Ruotsissa on, mutta Hultqvist ei halua spekuloida tulevaisuudella.

Mitä Hultqvist sanoo tämän hetkisestä Venäjästä, "naapurista", niin kuin Suomen sukulaisilla oli tapana sanoa?

-Venäjä on kasvattanut investointeja sotilaallisen kapasiteettinsa vahvistamiseksi. Venäjä on jo näyttänyt, että se ei epäröi käyttää sotilaallista voimaansa poliittisten päämäärien saavuttamiseksi kuten Krimillä, Ukrainassa tai 2008 Georgiassa.

Hultqvistin kaltaisia toisen, kolmannen ja sitä seuraavan sukupolven suomalaistaustaisia on Ruotsissa yli 700 000.

-Se, että niin monilla ruotsalaisilla on suomalaiset juuret, vahvistaa sidettä Suomen ja Ruotsin välillä. En ole koskaan kuullut arvostelua Suomen ja Ruotsin yhteistyötä kohtaan, päinvastoin sitä tuetaan, Hultqvist toteaa.

Peter Hultqvist

Syntynyt 31. joulukuuta 1958 Gävlessä.

Kasvanut ja asuu Borlängessä, Taalainmaalla.

Töissä sosialidemokraattisissa lehdissä: toimittaja Dala-Demokraten lehdessä, pääkirjoitustoimittajana Norrländska Socialdemokraten -lehdessä Luulajassa ja päätoimittajana Aktueltt i Politiken -lehdessä.

Borlängen kunnanvaltuustossa 17 vuotta.

Pääsi valtiopäiville 2006, puolustusvaliokunnan puheenjohtajana 2011–2014.

Puolustusministeriksi syksyllä 2014.

Julkaistu: 27.05.2018 12:24

Koripallon NBA:ssa myös länsilohkon loppuottelujoukkue ratkeaa vasta lohkofinaalien seitsemännessä ottelussa. Hallitseva mestari Golden State Warriors tasoitti voitot 3-3:een runnomalla 115-86-voiton Houston Rocketsista.