Julkaistu: 05.05.2018 07:00

Ex-nokialaiset kehittävät nyt terveysteknologiaa: Hiljaisuus jalostui keksinnöksi, kuorsaajat ja hammaslääkärit innostuivat vastamelukorvatulpista

Mitäs täällä tapahtuu? Kempeleessä, Oulun naapurissa sijaitsevan toimistorakennuksen toisessa kerroksessa on rivi huoneita, joista perimmäisessä tekee töitä rennosti collegeen pukeutunut parivaljakko. He ovat vastamelukorvatulppia valmistavan QuietOnin kantavat voimat, Janne Kyllönen ja Matti Nisula, fyysikko ja diplomi-insinööri, ja työtovereita jo vuosien takaa.

1990-luvun alussa valmistuneessa rakennuksessa toimi aikanaan Oulun yliopistosta maailmanlaajuiseksi sykemittarijätiksi ponnistanut Polar Electro. Se on alansa pioneeri, jonka toimitilat vaihtuivat jo 2000-luvun alussa huomattavasti tätä hulppeampiin.

Polarin hiljattain edesmennyt perustaja, tuolloin Oulun yliopiston professorina toiminut Seppo Säynäjäkangas sai keväällä 1976 idean kehittää helppokäyttöinen sykemittari, paikallisen urheiluseuran valmentajan hiihtoladulla esittämästä toiveesta. Loppu onkin historiaa.

Kiinan-lento poiki korvatulppatyömaan

QuietOnin myötä kempeleläisrakennus on jälleen näyttämönä aivan uudenlaisen tuotteen kehityksessä. Tällä hetkellä 13 ihmistä työllistävän yrityksen tuoteidea on patentoitu ja ainoa laatuaan koko maailmassa. Samalla yritys on yksi monista hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yrityksistä, joita toimii Oulun seudulla karkean arvion mukaan pari sataa.

Hyvinvoinnista ja terveydestä ja niitä eri tavoin mittaavasta teknologiasta on tullut koko maailman mittaluokassa kasvava trendi, johon yhä useamman oululaisinsinöörin osaaminen nyt kanavoituu.

Osa yrityksistä on suuntautunut kuluttajamarkkinoille, osa taas suunnittelee tuotteita terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, esimerkiksi sairaaloihin. Yritysten ikä, koko ja menestys vaihtelevat. QuietOnin tavoin monet niistä on perustettu viime vuosina.

Kyllösen ja Nisulan korvatulppatyömaa levittäytyy vastakkain aseteltujen työpöytien päälle: pieniä muoviosia, kaapeleita, elektroniikkaa. Pöydän kulmalla on Nisulan kehittämä testauslaite, joka on tehty vanhoista kaiuttimista. Niiden sisälle on rakennettu keinotekoinen korva.

Se, että seisomme tämän pöydän ääressä, on seurausta siitä hetkestä, kun Kainuusta, Kuhmosta kotoisin oleva Janne Kyllönen tajusi hiljaisuuden arvon. Se tapahtui Kiinassa, Pekingin lentokentän ihmisvilinässä, jossa Nokialla tuotekehitysprojekteissa työskennellyt mies odotti työmatkan jälkeen lentoa kotiin keväällä 2014. Lentokentällä oli kauppa, jossa myytiin vastamelukuulokkeita. Kyllönen päätti kokeilla, miltä kömpelön ja ison näköiset kuulokkeet tuntuisivat.

-Kuin olisin sukeltanut hiljaisuuden kuplaan. En malttanut lähteä siitä edes kaljalle.

Tuhansien ict-osaajien reservi

Kesällä 2014 Oulussa kuohui. Microsoft, joka oli edellisvuoden syksyllä ostanut Nokian matkapuhelinliiketoiminnan, ilmoitti, että kännyköiden suunnittelu Oulussa lopetetaan. Samassa tiimissä vuosikausia työskennelleet Kyllönen ja Nisula saivat kouraansa irtisanomislaput yhdessä noin viiden sadan muun ihmisen kanssa.

Se ei suinkaan ollut ainoa ruoska, joka sivalsi oululaisten ict-alan osaajien keskuudessa. Nokian japanilaiselle Renesasille neljää vuotta aiemmin myymä ja sittemmin Broadcomille siirtynyt modeemiyksikkö koki saman kohtalon. Yhtiö ilmoitti heinäkuussa, että yksikkö lopetettaisiin. Sen seurauksena 450 ihmistä menetti työnsä.

Ne olivat kovia kolauksia koko Oululle, eivätkä suinkaan ensimmäisiä lajissaan. Edellisen viiden vuoden aikana Nokialta ja sen alihankkijoilta hävisi Oulun seudulla noin 3 500 työpaikkaa.

Kaupungin johdossa mietittiin, miten työttömäksi jääneitä voitaisiin tukea. Päätettiin, että mahdollisimman monia pitäisi kannustaa perustamaan oma yritys. Nähtiin, että vaikka isot työnantajat poistuisivat Oulusta, tänne jäisi valtava määrä ammattilaisia.

Erityisesti langattoman tiedonsiirron osaaminen oli Oulussa edelleen maailman mittakaavassa huippuluokkaa, ja vaikka ruoska sivalsi matkapuhelimiin, eivät Nokian matkapuhelinverkot ja niihin liittyvä osaaminen olleet hävinneet Oulusta koko aikana mihinkään.

Kyllöselle ja Nisulalle kesä 2014 merkitsi toistakymmentä vuotta jatkuneen työputken päättymistä. Tietenkin se oli kova paikka. Mammuttiorganisaatioksi paisunut Nokia oli ict-alan vauhtivuosina imaissut heidät kummatkin riveihinsä suoraan yliopistosta.

Nisula oli jo Nokia-vuosinaan erikoistunut ääniteknologiaan. Kyllösestä Nokia-vuodet olivat koulineet projektinhallinnan ammattilaisen, jolle kansainväliset ympyrät ja niiden merkitys olivat itsestäänselvyyksiä. Tekniikasta intohimoisesti kiinnostuneella miehellä oli nimissään jo useita patentteja.

Vetoapua NHL-kiekkoilijalta ja rokkarilta

Kun katsoo maailman karttaa, huomaa, kuinka Oulu on pieni piste Pohjois-Euroopan laitamilla. Kyllönen kuitenkin tiesi, että sieltä käsin on täysin mahdollista ponnistaa kansainvälisille markkinoille.

Hän alkoi pohtia, jos perustaisi yrityksen. Mielessä oli jo pitkään pyörinyt, voisiko hiljaisuudesta saada aikaan tuotteen, joka tuntusi samalta kuin ne vastamelukuulokkeet Pekingin lentokentällä, mutta joka olisi pienempi ja käyttäjäystävällisempi.

-Kysyin Matilta, voisiko vastameluteknologiaa saada mahtumaan korvatulppiin? Päätimme kokeilla. Koska vastaavia tuotteita ei ollut olemassakaan, jouduimme keksimään ja rakentamaan myös testilaitteet itse.

Vuoden 2015 alussa vastameluteknologiaa hyödyntäviä korvatulppia päästiin testaamaan Yritystakomon laboratoriossa. Alkoi vaikuttaa siltä, että tuote ja yritysidea voisivat toimia.

Huhtikuussa Kyllönen otti yhteyttä Finnairiin, josta korvatulpille tuli kehuja, mutta myös suora kehotus tehdä niistä nätimmät – tässä vaiheessa prototyyppi oli rakennettu kuumaliimalla ja kynsilakalla toimivan elektroniikan päälle.

Korvatulpat keksittiin lähettää kokeiltavaksi myös formulakuski Kimi Räikköselle, NHL-kiekkoilija Pekka Rinteelle ja rockyhtye Apocalyptican nokkamiehelle Eicca Toppiselle. Räikköseltä ei koskaan saatu vastausta, mutta Rinne ja Toppinen tykästyivät korvatulppiin, jotka blokkaavat häiritseviä matalien taajuuksien ääniä. He lupasivat, että heidän suosituksiaan voisi käyttää vetoapuna tuotteen markkinoinnissa.

Korvatulpille päätettiin hakea rahoitusta joukkorahoitussivusto Indiegogon kautta. Kampanja poiki yhdeksän tuhatta ennakkotilausta ja 1,3 miljoonaa dollaria, ja valmis tuote voitiin julkistaa tammikuussa 2016.

-Luulimme, että nyt kauppa alkaa käydä ja rahahanat aukeavat, Kyllönen muistelee.

Myyntikanavien löytyminen ei ollutkaan aivan niin yksinkertaista.

Ainutlaatuiset testausympäristöt

Miten oululaisen insinöörin keksintö saadaan myytyä maailmalle? Se on vähintään yhtä tärkeää kuin se, että tuote on laadukas ja vastaa johonkin olemassa olevaan, globaaliin tarpeeseen, sanoo BusinessOulun Terveys- ja life science -toimialan asiakkuuspäällikkö Heidi Tikanmäki.

Tikanmäen tehtäviin kuuluu tukea terveys- ja hyvinvointialan yrityksiä liiketoiminnan kasvuun liittyen. Hän auttaa alan toimijoita muun muassa verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä sekä auttaa vientiin ja investointeihin liittyvissä toimenpiteissä.

-Bränditarinoiden synnyttäminen vaatii luovuutta, myynnillistä otetta, aitoa tiimityöskentelyä sekä kykyä erottautua muista.

Tikanmäki korostaa myös OuluHealth-ekosysteemin merkitystä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla ja kaupungin vetovoiman kasvattamisessa.

-Se tuo yhteen alueemme terveysalan ammattilaiset, yritykset, korkeakoulut, muut tutkimusyhteisöt sekä tutkijat.

Syksyllä 2015 lanseerattiin myös OuluHealth Labs -testausympäristöt, jotka ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia. Niiden idea on, että yritykset pääsevät testaamaan uusia tuotteitaan autenttisissa ympäristöissä ja saavat niistä suoraa palautetta.

Testausympäristöjä on kolme: Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimiva todenmukainen sairaalatestausympäristö, Oulun ammattikorkeakoululla toimiva simulaatio- ja studioympäristö ja Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa toimiva testausympäristö. Siellä jonkin laitteen tai palvelun toimivuutta voidaan testata esimerkiksi vanhusten kotihoidossa.

Asiakkaalla on tarve, mitä ei kannata unohtaa

Ekosysteemi on sana, johon törmää jatkuvasti terveysteknologia-alan ihmisten puheissa.

Sitä käyttää myös oululaisen Health Innovation Academyn toimitusjohtaja ja perustaja Eeva Kiuru, jolla on takanaan pitkä ura terveysteknologian parissa, muun muassa sykemittareita valmistavalla Polarilla.

Nyt Kiurun yritys kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja terveysteknologia-alalla toimivia yrityksiä, joista monet unohtavat Kiurun mukaan pohtia sitä, millaisia tarpeita asiakkailla on.

-Pitäisi tarjota ratkaisuja tarpeisiin tai ongelmiin, jotka ovat selkeästi olemassa. Se on ainoa oikea marssijärjestys, ja sitä pitäisi jaksaa miettiä. Kun tehdään tuote, jolle on tarve, se on myös helpompi saada myytyä.

Terveysteknologiassa törmäävät Kiurun mukaan toisiinsa myös vahvan ja perinteisen terveysalan ja vahvasti hypetetyn teknologiakulttuurin erot.

Terveydenhuollossa on totuttu tekemään töitä lähinnä terveysalan ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi teknisten kehittäjien on ollut hyvin vaikea päästä sairaalaympäristöihin katsomaan, mitä siellä voisi tehdä paremmin.

Tästä syystä tarvitaan turvallisia testiympäristöjä, joissa tällainen innovointi on mahdollista. Juuri tässä asiassa Oulu on ollut pioneeri, Kiuru arvioi.

-Tärkeää on myös vuoropuhelu eri alojen ammattilaisten välillä. Harvoin teknologiakehittäjä ja lääkäri ovat yksi ja sama asia.

Aivomittausta suoraan sängystä

Tällainen harvinaisuus on Jukka Kortelainen, kolmekymppinen tekniikan tohtori, joka kiinnostui terveysteknologiasta siinä määrin, että kouluttautui myös lääkäriksi. Hänen vuosi sitten toukokuussa ystäviensä kanssa perustama Cerenion oy on Oulun yliopistosta ponnistanut yritys, joka kehittää maailman ensimmäistä käytännöllistä työkalua tehohoidon potilaiden aivotoiminnan mittaamiseen.

Tavoitteena on paljastaa aivojen tila yhtenä helppona lukuarvona suoraan sängyn vierellä ilman, että potilasta täytyy siirtää tai hänen hoitoaan muuttaa. Ratkaisu perustuu EEG-mittaukseen sekä kehittyneeseen koneoppimiseen ja tekoälyyn.

Kortelainen on vahvasti sitä mieltä, että teknologian avulla voidaan vähentää tehohoidon kustannuksia ja parantaa hoidon laatua. Hänen tavoitteenaan on saada aivojen mittaus rutiiniksi teho-osastoille.

-Aivot ovat tällä hetkellä monitoroinnin ulkopuolella.

Kortelainen pääsi yritysideansa kanssa mukaan Tekesin hankkeeseen, joka tähtäsi tuotteiden kaupallistamiseen.

-Tärkeää oli myös BusinessOululta saatu apu sekä mahdollisuus testata idean toimivuutta Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tavoitteena on saada ohjelmisto kaupallisille markkinoille vuodenvaihteessa.

Syke suoraan ranteesta mittariin

Pienten kasvuyritysten lisäksi terveysteknologia-ala kiinnostaa myös isoja firmoja, kuten Oulussa pitkään toiminutta Bittiumia. 30-vuotiaalla teknologiatalolla on takanaan pitkä historia muun muassa Nokian kumppanina. Nyt yritys on toiminut muutaman vuoden ajan myös terveysteknologian parissa.

Bittium on suunnitellut terveyslaitteita ja suunnittelupalveluita, muun muassa GE Health Care Finlandille. Lisäksi yritys oli mukana suunnittelemassa Adidakselle sykemittaria, joka mittaa sykkeen suoraan ranteesta. Bittium aloitti viime vuonna yhteistyön myös terveyspalveluita tarjoavan Coronarian kanssa.

Bittiumin Connectivity-tuote- ja palvelualueen johtaja ja teknologiajohtaja Klaus Mäntysaari pitää yrityksen vahvuutena langatonta osaamista ja tietoturvaosaamista.

-Langattomuuden lisääntyessä tietoturvan merkitys kasvaa, myös terveysteknologiassa, jossa ihmisten tietoja käsitellään.

Mäntysaaren mukaan Nokia opetti oululaiset tekemään tuotteita kansainvälisessä yhteistyössä ja kansainvälisille markkinoille. Nyt töitä tehdään paljon laajemman asiakaskunnan kanssa.

-Terveysteknologia on voimakkaasti kasvava ala, jossa Oulu on hyvin pelissä mukana. Uskon, että tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa entisestään.

Kaupat hammaslääkärin tuolissa

Palataan lopuksi QuietOnin vastamelukorvatulppiin ja siihen, miten vuodesta 2015 yrityksen toimitusjohtajana toimineen Pekka Sarlundin hammaslääkärikäynnin ansiosta saatiin avattua korvatulppien myynti hammaslääkäripiireihin.

Sarlund antoi hammaslääkärinsä kokeilla korvatulppia, jotka vaimensivat porauksen ääniä, mutta mahdollistivat keskustelun potilaan kanssa. Tämä tykästyi niihin niin, että halusi ostaa ne itselleen.

Tästä innostuneina aloitettiin hammaslääkärien kanssa käytettävyystestit, ja yritys ilmoitettiin Helsingin hammaslääkärimessuille. Nyt korvatulppia on käytössä tuhansilla hammaslääkäreillä Japania ja Koreaa myöten. Lisäksi niitä on saatu myyntiin muun muassa Finnairille, Lufthansalle ja muutamille muille lentoyhtiöille.

Korvatulppien merkittävimmät markkinat ovat toistaiseksi olleet ammattilaiskäytössä. Nyt Kempeleessä tehdään töitä, jotta paranneltu, toisen sukupolven versio saataisiin kuluttajamarkkinoille lokakuussa.

Niistä aiotaan tehdä ykkösversiota pienemmät ja mukavammat. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti kuorsausmelu.

-Reilussa kuukaudessa tätä on myyty ennakkomyynnissä jo yli 500 000 dollarin edestä yli 70 maahan, Kyllönen iloitsee.

Kasvun paikat -juttusarjassa käymme Suomen kasvavissa keskuksissa. Aikaisemmissa osissa tutustuimme Vantaan Aviapolikseen, Turun telakkaan, Tampereen Kansi & areena -hankkeeseen ja Espoon Otaniemeen.

5G vahvuus myös terveysteknologia-alalla

Terveysteknologia on yksi Oulun nopeimmin kasvavista aloista. Oulun seudulla toimii yli 600 hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritystä, joista jopa kolmasosa hyödyntää korkeaa teknologiaa kehittäessään tuotteita ja palveluja kuluttajille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Yrityksissä työskentelee yhteensä liki viisi tuhatta ihmistä.

Esimerkiksi Polar, Medanets, 9Solutions, Prowellness, Monidor, Kidesystems, Optomed, Otometri.

Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi viime vuonna 1,2 prosenttia ja henkilöstömäärä 4,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yritysten vientiliikevaihto oli yhteensä 112 miljoonaa euroa.

Oululaiset terveysteknologiayritykset hyödyntävät uusimpia teknologioita, kuten 5G, virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus. Ne hyödyntävät myös tekoälyä, robotiikkaa ja digitalisaatiota.

OuluHealth-ekosysteemin muodostavat muun muassa Oulun kaupunki, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ja alan yritykset.

Se tunnetaan terveysteknologian edelläkävijänä ja johtavana 5G-kehittäjänä. 5G-verkkoa hyödyntävää sairaalaympäristöä pilotoidaan ensimmäisenä koko maailmassa osana Tulevaisuuden sairaala 2030 -hanketta.

Terveysteknologia on nopeimmin kasvava korkean teknologian vientiala koko Suomessa.

Viime vuonna terveysteknologian tuoteviennin arvo oli 2,2 miljardia euroa.

Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 5,3 prosenttia. 80 prosenttia Suomessa valmistetuista terveysteknologian tuotteista päätyy vientiin.

Lähteet: BusinessOulu, Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen

Julkaistu: 27.05.2018 12:24

Koripallon NBA:ssa myös länsilohkon loppuottelujoukkue ratkeaa vasta lohkofinaalien seitsemännessä ottelussa. Hallitseva mestari Golden State Warriors tasoitti voitot 3-3:een runnomalla 115-86-voiton Houston Rocketsista.

Julkaistu: 27.05.2018 08:00

Vihreiden puoluehallitus nuorentaisi reilusti vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden ikärajaa. Vihreiden poliittisen ohjelman pohjaesityksessä esitetään äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentamista 15-vuotiaille. Puolueen aiemmassa ohjelmassa tavoite oli saada äänioikeus 16-vuotiaille.

Julkaistu: 27.05.2018 07:00
Multiple images

Markku Pölösen suku on asunut yli 300 vuotta Enon Hirviniemessä samassa paikassa, jossa nyt asuu Pölösen vanhin veli. Elokuvaohjaajan nykyisestä kotikaupungista Joensuusta on vanhalle kotitilalle 60 kilometriä.