Julkaistu: 14.05.2018 05:00

Maitotuotteiden ostaminen vaikeaa

1950- luvulla mentiin oman maitotonkan kanssa kauppaan ja kaupasta poistuttiin herkullisen kermaisan valkoisen herkun kera. Sitten päätettiin laittaa maito ensin pulloon ja sitten pussiin ja vähän ajan perästä tölkkiin. Kunnes terveysintoilijat keksivät, että maitorasva on pahasta ja päätettiin ruveta juottamaan ihmisille aiemmin vasikoitten juomaksi mennyttä rasvatonta, kuorittua maitoa. Jotkut myös alkoivat kammoksua ihmisen luonnollisia kaasupäästöjä, minkä takia maidosta alettiin poistaa laktoosia.

EU:kin laittoi lusikkansa maitotölkkiin ja pakotti keksimään uuden nimen kulutusmaidolle ja voimariinille samalla kun väitti, että ykkösmaito ei täytä heidän direktiivejään, mutta erikoisluvalla tuotakin laatua saamme jatkossa käyttää. Sitten kilpailuviraston herrat ja rouvat halusivat näyttää, etteivät hekään ihan tarpeettomia ole. Määräsivät että Valion maidon on oltava kaupassa kalliimpaa. Kallistunut hinta meni kaupan katteeseen, tuottajille ei annettu yhtään lisähintaa.

Sittenpä Valio keksi markkinoille maitojuoman, jossa maitoa on prosessoitu niin, ettei siitä voi käyttää tavallisen maidon nimikettä, mutta se on kuitenkin valkoista ja juomakelpoista. Muutkin meijerit alkoivat kehitellä omia maitojuomiaan ja mainostoimistot alkoivat suoltaa markkinoille myös mm. yömaitoa ja vapaan lehmän statuksella kulkevaa maitoa.

Lopputulos monen kokin maitosopasta on se että meillä on kaupoissa valtavan pitkät hyllyrivit erilaisia maitoja ja maitotuotteita, ja uusia artikkeleita keksitään koko ajan lisää. Pitäisi olla joku EU-rahoilla tuettu koulutus, jotta kuluttaja osaisi ostaa kaupasta haluamansa laatuista ja makuista maitoa, jogurttia, voita, piimää, viiliä, rahkaa, smetanaa, kefiiriä, jotka eivät myöskään olisi markkinointimielikuvilla suomalaisiksi pestyjä.

Vanhemmilla ihmisillä varsinkin ja ummikoilla on vaikeuksia löytää maitotuoteviidakosta haluamiaan tuotteita, kun ei pikkupränttiä pysty lukemaan tai teksti on vaikeaselkoista. Paljon menee tavaraa myös hävikkiruuaksi ja hinnatkin nousevat, kun tarjontaa on liian montaa sorttia.

Tässäkin olisi arvoanalyysin paikka selvitellä maitotuotteiden pelkistämisen kuin kustannustenkin alentamiseksi kuluttajan ja kauppiaankin kannalta. Sillä hyllyrivikin aina maksaa jotakin.

Kierrekorkilla varustetut tölkit lisäsivät tuotteiden määrää ja jos hanamaidotkin tulee kauppoihin, niin kaupan nimikin muuttuu jälleen vanhaksi tutuksi maitokaupaksi! Kun maitoa kulutettiin henkeä kohden 1950-luvulla yli 300 litraa vuodessa ja nyt kulutus on noin 120 litraa, niin maitotuotteiden karsinnassakin olisi järkeä.

Matti Hirvonen

Julkaistu: 19.05.2018 05:00

Me katsomme tapahtumia jälkiviisauden silmälaseilla. 1917 lokakuun kaappauksessa ei ollut vielä näköpiirissä vallankumouksen jälkiseuraukset.. Vain väliaikaisen hallituksen syrjäyttäminen, koska se ei ollut suostunut sodan loppumiseen Saksan kanssa.