Julkaistu: 13.06.2018 05:00

Digitaidot helpottavat työllistymistä

Työelämä muuttuu, verkottuu ja digitalisoituu kovaa vauhtia. Harva enää tietää nuorena mistä työstä aikanaan eläkkeelle tulee jäämään. Voi hyvin olla, että sitä ammattia tai tehtävää ei vielä edes ole olemassakaan. Mutta tosiasia on sekin, että oppiminen ja kouluttautumisen tarve ei ainakaan enää lopu valmistujaisiin vaan oppimisen tulee jatkua läpi elämän.

Sähköiset työkalut ja uudenlaiset toimintatavat helpottavat monien työtehtävien hoitamista ja voivat parantaa myös työn tuottavuutta. Etenkin nuoremmille sukupolville digitaalisessa maailmassa työskentely voi olla vallan mutkaton ja itsesäänselvä asia. Työtehtävien, hallinnon ja monen muun elämänalueen sähköistyminen voi kuitenkin myös asettaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan, riippuen siitä, millaiset digitaidot, kuten sosiaalisen median ja erilaisten verkkoalustojen käyttötaidot ovat.

Aikuisten PISA-tutkimus, eli PIAAC kertoo, että suomalaisista aikuisista jopa 600 000 on puutteita aivan perustason digitaidoissa. Puutteita esiintyy muun muassa kriittisessä lukutaidossa ja kyvyssä etsiä ja arvioida löytämäänsä verkosta. 1990-luvulta tuttujen ATK-kurssien tekniset käyttötaidot eivät enää tänä päivänä riitä työelämässä tai saatikka työllistymiseen, vaan tarvitaan monipuolista yleissivistystä digitaalisaatiosta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan ympärillämme.

Hallitus teki viisaasti päättäessään myös digitaitoihin panostamisesta osana osaavan työvoiman saatavuutta parantavia toimenpiteitä. Digiaikakauden taidot –ohjelman tehtävänä on vahvistaa aikuisten digitaitoja ja ehkäistä tätä kautta eriarvoisuutta ja myös parantaa työllistymisen mahdollisuuksia. Puutteelliset taidot voivat vaikeuttaa myös arkisten asioiden hoitamista. Nyt digitaitojen parantamiseen panostetaan siis merkittävästi ja ohjelma toteutetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten kautta sekä yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja järjestöjen kanssa.

Riittävä digiosaaminen on nimittäin tänä päivänä edellytys monessa työtehtävässä. Jo aivan lähitulevaisuudessa myös moni muu elämänalue digitalisoituu voimakkaasti. Jo nyt esimerkiksi lääkärissä asiointi, kirjastolainojen uusiminen, henkilökohtainen maksuliikenne ja ostaminen tapahtuvat yhä useammin verkossa. Kun toimintatavat muuttuvat, tarvitaan uusia tietoja ja taitoja.

Puutteelliset digitaidot voivat johtaa myös erilaisiin tietoturvaongelmiin. Jokaisen tulee osata huolehtia omasta tietoturvastaan ja asioida samalla verkossa sujuvasti. Kun yhä useampi arjen palvelu- ja asiointikanavista siirtyy verkkoon myös ns. verkkoesteettömyys eli palveluiden käytön helppous tulee nostaa esille uudella tavalla. Esteeksi voi esimerkiksi heikentyneen näön rinnalla nousta myös osaaminen.

Digitaitoihin on siis syytä parantaa paitsi eriarvoisuuden torjumiseksi ja ihmisten elämän helpottamiseksi, myös yleisen turvallisuuden vuoksi.

Mitä paremmalla tolalla medialuku- ja tiedonkäsittelytaidot sekä ymmärrys digimaailmasta ovat, sitä paremmin pystymme myös kansakuntana ja verkossa toimivina yksilöinä vastaamaan digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin.

Timo Heinonen

Valtiovarainvaliokunnan vastaava, kansanedustaja (kok.)