Julkaistu: 12.07.2018 09:00

Luostari huolissaan suunnitellusta kaivoksesta: "Luostarin elinkeino on vaarassa, jos ilma ja vesi saastuvat"

Brittiläinen yhtiö Beowulf Mining aikoo hakea lupaa grafiittikaivoksen avaamiseen Heinäveden Aitolammelle tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Heinäveden kaivoksesta louhittavaa grafiittia käytettäisiin akkuteollisuudessa. Lähistöllä sijaitsevan Lintulan luostarin yhteisö harmistui kaivoshankkeesta.

-Emme luonnollisesti luostarissa haluaisi luontoon kuulumatonta melua tai saastetta alueelle. Grafiitti ei ole niin elintärkeä aine. Luonnosta saatava ruoka ja toiminta ovat tärkeämpiä, Lintulan luostarin johtaja Igumenia Mikaela (luostarinimi) sanoo Lännen Medialle.

Igumenia Mikaela on huolissaan hankkeesta, sillä suunnitellun kaivoksen lähettyvillä sijaitsee kesämökkejä ja vakituisia koteja. Lisäksi yksi luostarin pääelinkeinoista, yrttien kerääminen, viljely ja myyminen, on riippuvainen puhtaasta luonnosta.

-Koko yhteisö voi joutua kärsimään tästä hankkeesta. Luostarin elinkeino on vaarassa, jos ilma ja vesi saastuvat. Tällä hetkellä Heinävedellä on niin puhtaat vedet, että veden sanotaan olevan juomakelpoista.

Luostarin johtaja Igumenia Mikaela kertoi kuulleensa kaivoshankkeesta vasta viime viikolla Heinäveden Luonnonystävien kautta.

-On pöyristyttävää, ettei hankkeesta ole tiedotettu paikallisesti paremmin.

Grafiittia sähköautojen akkuteollisuudelle

Kaivoslupaa hakevan Beowulf Miningin suomalaisen tytäryhtiön Fennoscandia Resourcesin toimitusjohtaja Rasmus Blomqvist kertoo, että yhtiö on pitänyt neljä kertaa vuodessa avoimen tiedotustilaisuuden kaivauksista. He ovat ilmoittaneet edistymisestä myös paikalliselle lehdelle.

-Suoraan emme ole olleet yhteydessä muuta kuin maanomistajiin ja kaupunkiin, joita malminetsintä ja kairaukset koskevat.

Fennoscandia Resources on tehnyt koekaivauksia ja metallurgisia testejä alueella jo pari vuotta. Parhaillaan suunnitellulla kaivosalueella ympäristötutkimuksia suorittaa Pöyry Finland Oy. Yksi alueelle suunnitelluista kaivoksista sijaitsee lähellä Natura 2000 -aluetta, joka on osa Euroopan unionin hanketta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kato suojelualueiden avulla.

Blomqvist vakuuttaa, että Natura 2000 -alue otetaan huomioon kaivoksen suunnittelussa ja testeissä.

-Yrityksen on tarkoitus tilata konsulttiyhtiöltä Natura 2000 -arviointi, jossa ratkeaa, voiko kaivosta ylipäätään pistää lähelle Natura 2000 -aluetta.

Heinäveden kaivoksesta louhittavaa grafiittia käyttäisi muun muassa akkuteollisuus. Akkuteollisuus kasvaa koko maailmassa sähköautobuumin takia. Vaasan kaupunki ja sen toimijat ehdottivat puolisentoista vuotta sitten akkuteollisuuden yhteistyötä. Yhteistyössä on mukana tällä hetkellä Vaasan ja Kokkolan kaupunki sekä viisi yhtiötä eri puolilta Suomea. Beowulf Mining on yksi yhteistyöyrityksistä.

Projektissa mukana olevan Oy Vaasa Parksin toimitusjohtajan Ulla Mäki-Lohiluoman mielestä Suomen ympäristölain ansiosta minkäänlaisia rimanalituksia ei ympäristönäkökulmasta pitäisi tulla.

-Suomessa käydään asiat aika isosti läpi ja valmistellaan hankkeet huolella. Ei ole todennäköistä, että mikään yhtiö lähtisi ehdottamaan kaivosta sellaiselle alueelle, jossa se ei lainsäädännön puitteissa voi olla.

Mäki-Lohiluoma toivoo, että asiat kaivoksen suhteen etenisivät, sillä grafiitti on yksi keskeisistä akkujen raaka-aineista.

-Koekaivauksissa Suomen luonnon grafiittiliuska on osoittautunut erittäin korkeatasoiseksi. Aika näyttää, miten asiat kaivoksen suhteen etenevät.

Kaivos vaatii lupia

Kaivoksen perustamiseksi on yhtiöiden hankittava kaivoslupa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta. Kaivosten perustaminen ei ole ihan lyhyt prosessi, kertoo ylitarkastaja Ilkka Keskitalo Tukesilta.

-Tärkeintä kaivoslupaa myönnettäessä on se, että kaivokselle on taloudelliset perusteet. Muita hakemuksessa huomioon otettavia asioita ovat yhtiön edellytykset kaivostoimintaan, heidän tietonsa, taitonsa, osaamisensa ja rahoitus. Kaivoslaissa on hyvin yksityiskohtaisesti määritelty, millä perustein kaivoslupaa voi hakea.

Luonnonsuojelualueiden lähelle suunniteltujen kaivosten täytyy täyttää laajemmat ja tarkemmat vaatimukset kaivosluvan saamiseksi. Sinänsä hakemuspohja on alueesta tai kaivoksesta riippumaton.

-Jokaista lupaa harkitaan tapauskohtaisesti. Toiminnanharjoittajan täytyy olla tietoinen, minkälaiset vaikutukset mahdollisella kaivoksella ympäristöön olisi.

Tukesin kaivosluvan lisäksi kaivoksen perustajan täytyy saada ympäristölupa Aluehallintovirastolta (AVI). Ympäristöluvassa otetaan huomioon, miten kaivoksen toiminta vaikuttaa maahan, veteen ja ilmaan. Testitapana voidaan käyttää esimerkiksi melumallinnusta. Itä-Suomen aluehallintoviraston Veli-Matti Uskin mukaan jokainen kaivos arvioidaan erikseen.

-Ei ole kahta samanlaista hanketta. Esimerkiksi maastonmuodot vaikuttavat melun leviämiseen alueella, joten pelkästään nekin vaikuttavat tapaukseen. Pääasia on kuitenkin aina selvittää, miten kaivoksen toiminta vaikuttaa ympäristöön.

Suojelualueiden lähettyville suunniteltujen kaivosten kohdalla otetaan huomioon luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelulain suojeluvelvoitteista voidaan poiketa, mikäli poikkeama täyttää lain edellytykset. Poikkeustilanteista vastaa AVI:n sijaan ELY-keskus. Natura 2000 -alueiden kohdalla täytyy tehdä oma selvityksensä.

-Jos haetaan kaivoslupaa lähelle Natura 2000 -aluetta, täytyy ensin tehdä tarveharkinta. Mikäli hanke yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti heikentää Natura 2000-alueen luonnonarvoja, täytyy tehdä Natura-arviointi lupahakemuksineen.