Uutiset

Aalto-maljakon muoto on kuin suoraan Hans Arpin grafiikasta

Alvar Aallon suunnittelema Savoy- eli Aalto-maljakko on yksi maailman tunnetuimmista lasiesineistä. Sen inspiraatio on muotoilijan mukaan peräisin eskimonaisen nahkahousuista, mutta kovasti sen pyöreät muodot muistuttavat myös saksalais-ranskalaisen Hans Arpin töitä.

– Kansainvälinen avantgardistinen taide vaikutti hyvin vahvasti Aallon omaan muotokieleen nimenomaan 1930-luvulla. Sama muotokieli oli kuvataiteessa vallalla tuolloin, intendentti Sointu Fritze vahvistaa.

Fritze esitteli Lännen Medialle huomenna torstaina avautuvaa Alvar Aalto -näyttelyä Helsingin Ateneumissa. Näyttelyssä kuljetaan 11 salin verran matkaa Aallon Jyväskylän ja Turun vuosista aina Finlandia-taloon saakka. Matkalle mahtuu kansainvälistä läpimurtoa, lasitöitä, valaisimia, Artekin perustamista, palkintoja ja vahvoja taidevaikutteita maailmalta.

Hattula-niminen nainen

Intendentti Fritze on erityisen innostunut juuri Aallon töihin vaikuttaneesta taiteesta, koska sitä ei ole ennen näin kattavasti ollut esillä Aalto-näyttelyissä. Saksalaisen Vitra Design Museumin, Alvar Aalto -museon ja Ateneumin yhteistyönä syntynyt näyttely on nähty jo ennen Helsinkiä Madridissa ja Barcelonassa Espanjassa sekä Aalborgissa Tanskassa.

Ateneumin erikoisuutena on neljän salin verran kansainvälistä modernia taidetta, joka on päätynyt Suomeen nimenomaan Artekin taidenäyttelyiden ansiosta. Artekilla on merkittävä rooli paitsi Aallon suunnittelemien kalusteiden myyjänä myös suomalaisen taidekentän rakentajana.

Tärkeimpiä vaikuttajia Aallon töihin olivat hänen hyvät taiteilijaystävänsä Alexander Calder, Fernand Léger ja László Moholy-Nagy. Moholy-Nagyn tytär jopa nimettiin yhden Aaltojen kanssa vietetyn Suomen-loman seurauksena Hattulaksi Hattulan kivikirkon mukaan.

– Hattula Moholy-Nagy asuu edelleen Yhdysvalloissa ja on varmasti ainut Hattula-niminen nainen maailmassa, Fritze kertoo.

Puuhahuone ja luonnoksia

Ateneumin näyttely on todella laaja, mutta edes siihen ei mahtunut kaikki merkittävä Alvar Aallosta. Fritzen mukaan esimerkiksi Aallon yhteiskunnallinen rooli sodan ja jälleenrakentamisen aikana jää suhteellisen vähälle huomiolle.

Siitä huolimatta näyttely puuhahuoneineen, videoineen, valokuvineen ja luonnoslaatikoineen on niin valtava, että aikaa saa kulumaan vaikka koko päivän. Varata kannattaa vähintään tunteja.

Alvar Aalto – taide ja moderni muoto Helsingissä Ateneumissa 11.5.–24.9.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic