Uutiset

ADHD-aikuiset saavat uutta apua

 

Tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivien aikuisten mahdollisuus saada oikeanlaista apua paranee. Ensimmäiset aikuisten ADHD:ta koskevat käypä hoito -suositukset julkaistaan toukokuussa.

Aikuisten ADHD on verrattain uusi asia julkisessa terveydenhuollossa. Käypä hoito -työryhmään kuuluva Helsingin yliopiston psykiatrian dosentti

Sami Leppämäki

arvioi, että ADHD-oireyhtymästä kärsii 2–3 prosenttia aikuisista ja suurimmalla osalla heistä ei ole diagnoosia.

– Täytyy muistaa, että kaikki joilla on oireita, eivät tarvitse tai halua hoitoa. He saattavat pärjätä oireiden kanssa hyvinkin ja ovat sopeuttaneet elämäänsä. Mutta on paljon aikuisia, jotka kärsivät asiasta.

Leppämäen mukaan ADHD yhdistyy etenkin hoitamattomana matalaan koulutustasoon, lyhyisiin työsuhteisiin, työttömyyteen ja ihmissuhdevaikeuksiin.

– Sillä saattaa olla melkoinen vaikutus suoriutumiseen ja toimintakykyyn useilla elämänalueilla.

ADHD:n toteaminen ja hoito ovat monella aikuisella parantaneet työkykyä tai auttaneet jatkamaan kesken jääneitä opintoja.

–Eikä tietenkään pidä väheksyä elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä perheen kanssa. Monet raportoivat, että asianmukainen hoito näkyy nimenomaan arjessa.

Leppämäki uskoo suositusten lisäävän keskustelua aiheesta. Toisaalta on tärkeää suunnata terveydenhuollon resurssit oikein.

Hoidon saannissa on alueellisia eroja. Yliopistosairaaloissa ja useilla alueellisilla psykiatrian poliklinikoilla on neuropsykiatrisia työryhmiä.

Suomen ADHD-aikuisten

puheenjohtaja

Petja Laitinen

toivoo, että suositukset lisäävät tietoisuutta oireyhtymästä ja auttavat tunnistamaan sen.

– Aika moni kokee vähättelyä.

Laitinen sai ADHD-diagnoosin aikuisena noin viisi vuotta sen jälkeen, kun otti asian ensi kertaa esille terveydenhuollossa. Hänen mukaansa oma epäily otettiin todesta vasta, kun hän oli sairauslomalla masennuksen takia ja puhui asiaa tuntevalle sairaanhoitajalle.

Yksi hankaluus oli toimittaa pyydetyt neuvolakortit ja koulutodistukset. ADHD:tä ei ollut tunnistettu aikoinaan, eikä Laitinen löytänyt oikeita yhdyshenkilöitä. Hän toivoo uusien suositusten helpottavan diagnoosille tarpeellisten asioiden todentamista.

Hän kuvaa vaikeuksiensa liittyvän sekä ajatusten harhailuun että asioihin juuttumiseen. Mielenkiintoiseen aiheeseen keskittymistä voivat haitata mielessä pyörivät lukuisat muut asiat. Hän vertaa tilannetta huoneeseen, jossa on auki useita televisiokanavia. Välillä taas ajantaju katoaa, ja hän voi uppoutua asioihin tunneiksi.

– Voin unohtaa asian, vaikka se olisi minulle merkityksellinen. On turhauttavaa, kun tulee vastoinkäymisiä jatkuvasti.

Apua ovat tuoneet kännykän kalenterisovellukset, joihin voi ajastaa useita muistutuksia.

Laitinen halusi

diagnoosin, kun hänen pojallaan todettiin ADHD. Laitinen toivoi apua, vaikka olikin löytänyt keinoja selviytyä työssään kouluttajana.

Diagnoosin jälkeen hän on saanut apua lääkkeistä ja vertaistuesta sekä on hakenut kuntoutukseen. Tarjolla on myös sopeutumisvalmennuskursseja.

– Ei ole mikään taikajuttu, että ota lääke ja homma hoituu. On muitakin keinoja, joista on hyötyä, Laitinen sanoo.

 

ADHD-oireyhtymä
Neuropsykiatrinenhäiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Näyttäytyy eri tavoin eri elämänvaiheissa.Lasten ja nuortenADHD sai käypä hoito -suositukset vuonna 2013. Niissä otetaan kantaa diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Esimerkiksi tukitoimet pitää aloittaa heti, kun toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia havaitaan.Lausunnoilla nytolevat aikuisten ADHD:n hoitosuositukset julkaistaan toukokuussaKäypä hoito-suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, jotka Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laatii erikoislääkäriyhdistysten kanssa.Lähde: ADHD-liitto, Käypä hoito   "On turhauttavaa, kuntulee vastoin-käymisiä. Aika monikokee vähättelyä." Petja Laitinen ADHD-aikuisten puheenjohtaja 

Asiasanat

Uusimmat