Uutiset

Afganistanissa on alueita, joille ketään ei voida ajatella palautettavan – sen sijaan Irakin tilanne on parantunut

Viime vuonna yli puolet turvapaikanhakijoista tuli Irakista. Kaikista hakijoista 72 prosenttia oli miehiä. Myös 18–34 vuoden ikähaarukka oli yliedustettuna.
Afganistanin turvallisuusviranomaiset tutkivat tiistaina autopommin räjähdyspaikkaa Kabulissa. Räjähdyksessä kuoli ainakin kymmenen henkilöä ja 90 loukkaantui. Heidän joukossaan oli 23 lasta. Kuva: HEDAYATULLAH AMID / EPA

Hallitus käsitteli tiistaina toimia, joilla Suomessa on jo kiristetty turvapaikkapolitiikkaa. Palautuspolitiikassa ei ole pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kuitenkaan päästy riittäviin tuloksiin.

– Velvoitimme, että ulkoministeriö tekee perjantaiksi raportin siitä, missä palautuspolitiikassa mennään, Sipilä totesi.

Lännen Media kävi läpi Maahanmuuttoviraston viime vuoden tilastoja ja joulukuussa päivitettyjä tilannekatsauksia sillä silmällä.

Minkään maan kansalaisuus ei automaattinen suojeluperuste

Jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla selvitetään, uhkaako juuri häntä kotimaassa vaino tai vakava haitta.

Lisäksi arvioidaan, onko hakijan turvallista, mahdollista ja kohtuullista muuttaa kotimaassaan toiselle alueelle. Se, että hakija on Afganistanista, Irakista tai Somaliasta ei ole automaattisesti peruste kansainväliselle suojelulle.

Jos väkivalta on tietyllä alueella luokiteltu äärimmäiseksi, kaikkien alueella olevien katsotaan olevan vaarassa. Tällöin henkilölle on mahdollista myöntää toissijainen suojeluasema kotipaikkakunnan perusteella.

Afganistanissa suuri mielivaltaisen väkivallan uhka

Maahanmuuttovirasto saattoi Afganistanin, Irakin ja Somalian tilannekatsaukset ajan tasalle kuukausi sitten eli 20. joulukuuta. Pääosin linjaukset pysyivät ennallaan.

Afganistanissa turvallisuustilanteen todettiin jatkuvan epävakaana. Maassa on edelleen useita alueita, joilla mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea. Kenenkään ei edellytetä palaavan näille alueille.

Sen sijaan Irakissa ei katsottu joulukuussa olevan alueita, joilla aseellinen väkivalta olisi niin äärimmäistä, että kaikki alueelle palaavat olisivat vaarassa joutua sen kohteeksi.

Siviileihin kohdistuvan väkivallan taso on laskenut Irakissa. YK:n avustusoperaation tilastoimat uhriluvut olivat loka-marraskuussa alhaisimmat sen jälkeen, kun seuranta aloitettiin vuonna 2012.

Somalian tilanne tukalin etelässä ja keskiosassa

Somalian epävakaassa turvallisuustilanteessa ei todettu tapahtuneen suurta muutosta kesäkuun jälkeen. Pahin uhka on edelleen islamistinen järjestö al-Shabaab, jonka toimintakyvyssä ei ole havaittu heikkenemistä.

Vaikein tilanne on maan eteläisissä ja keskisissä osissa. Hallituksen ja al-Shabaabin väliset taistelut ovat jatkuneet nimenomaan siellä.

Turvattomuutta Somaliassa aiheuttavat myös klaanien väliset väkivaltaisuudet. Niihin liittyviä yhteenottoja on ollut esimerkiksi Hiiraanin, Galgadudin ja Sanaagin maakunnissa.

Maan ihmisoikeustilanne on vaikea.

Irakilaiset ykkössijalla maastapoistamispäätöksissä

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna kaikkiaan 3 161 päätöstä maasta poistamisesta.

Kansalaisuuksien mukaan eniten päätöksiä (342) kohdistui Irakiin. Irakilaisista 259 päätettiin karkottaa tai käännyttää. Loput saivat omalta kannaltaan myönteisen päätöksen.

Toisena listalla oli Venäjä (304). Venäläisistä 257 päätettiin karkottaa tai käännyttää.

Kolmantena oli Romania (208). Romanialaisista 206 päätettiin karkottaa tai käännyttää.

Perässä seurasivat Ukraina, Viro, Thaimaa, Turkki, Filippiinit ja Vietnam.

Somalian ja Afganistanin kansalaisia tilastossa oli yleiseen mielikuvaan verrattuna vähän. Somalialaisista (92) päätettiin karkottaa tai käännyttää 72. Afganistanilaisista (84) karkotusta tai käännyttämistä tarkoittavan päätöksen sai 61.

Viime vuoden hakijoista 72 prosenttia oli miehiä

Suomeen viime vuonna jätetyistä turvapaikkahakemuksista yli puolet eli 51,7 prosenttia tuli Irakin kansalaisilta. Heitä oli 2 708.

Seuraavaksi eniten hakemuksia tuli afganistanilaisilta (1003), somalialaisilta (555), eritrealaisilta (281) ja venäläisiltä (232).

Kaikista turvapaikanhakijoista selvästi suurin osa eli 56 prosenttia oli 18–34-vuotiaita. Miehiä kaikista hakijoista oli 72 prosenttia.

Uusimmat