Uutiset

"Afrikan metsitys loiventaisi polttoaineveroja" – pääministeri Sipilä ei usko ilmaston pelastuvan dieselautoilijan syyllistämisellä

Pääministeri Juha Sipilä kertoi Lännen Medialle Brysselissä, että EU esittää hiilipörssiä, joka olisi päästökaupan kehittyneempi muoto. Jäsenmaa voisi valita sopivan tason yhteisestä pakolaiskiintiöstä tai olla vaikka suuremmalla osuudella mukana Afrikka-rahastossa.
Pääministeri Juha Sipilä osallistui EU-johtajien kokoukseen Brysselissä torstaina. Kuva: SASCHA STEINBACH

Ranskassa polttoaineiden hinnankorotukset laukaisivat jo kuukauden kestäneet voimakkaat levottomuudet. Samasta syystä on aiemmin mellakoitu monta kertaa eri puolilla maailmaa.

Suomessa liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä kaavailee polttoaineverotuksia yhtenä keinona leikata liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Liikenne tuottaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä viidenneksen, ja jollakin tavalla näitäkin päästöjä on saatava alas.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Lännen Medialle Brysselin-matkallaan, ettei innostu liikenteen polttoaineiden veronkorotuksista.

– Ei se ilmasto pelastu sillä, että pitkien etäisyyksien päässä oleva dieselautoilija syyllistyy tai mihinkään nopeisiin toimiin ryhtyy, Sipilä sanoo.

Jonkinlaiset veronkorotukset väistämättömiä

Sipilä pitää jonkinlaisia veronkorotuksia aikaa myöten väistämättöminä. Hän haluaa kuitenkin hakea muualta keinoja, jotta veronkorotuksia ei tarvitsisi ottaa tikunnokkaan ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Sen lisäksi, että tekniikkaa kehitetään, Suomi voisi Sipilän mukaan torjua kasvihuoneilmiötä metsittämällä Afrikkaa.

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt kymmenien miljardien eurojen investointiohjelmaa kestävän kehityksen edistämiseksi Afrikassa. Suomi teki pari viikkoa sitten aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi tätä ohjelmaa.

– Olen esittänyt Junckerille, että sitä voitaisiin käyttää metsitysohjelmiin. Sillä ruvetaan Saharaa metsittämään. Esimerkiksi suomalaisella osaamisella koko ajan kerätään kokemusta ja mittaustuloksia, miten ne lähtevät sitomaan hiiltä, Sipilä sanoo.

– Juncker totesi silloin, että hän ei näe mitään estettä jo nykysäännöillä ruveta käyttämään uudelleenmetsitykseen osaa tästä rahasta.

Afrikan metsitys tulisi Sipilän mukaan osaksi suurempaa järjestelmää.

– Tulemme täällä EU:ssa esittämään hiilipörssiä, Sipilä kertoo istuessaan brysseliläisessä palatsissa ennen EU-johtajien kokousta.

Hiilipörssi olisi markkinapaikka sidotulle ja päästetylle hiilelle. Päästäjät maksaisivat päästöistään ja vastaavasti niille maksettaisiin, joiden ratkaisuilla poistettaisiin ilmakehästä hiilidioksidia. Suomen mallissa hiilinielut tulisivat osaksi hiilipörssiä. Jos joku yritys istuttaisi metsää valtioiden mukana Saharaan, se voisi ansaita sillä.

Hiilipörssi päästökaupan kehittyneempi versio

Tällä hetkellä EU:ssa käydään päästökauppaa, jossa kasvihuonekaasuja tuottavat laitokset joutuvat ostamaan markkinoilta oikeuksia päästää ilmaan hiilidioksidia. Laitokset voivat ostaa ja myydä näitä oikeuksia keskenään. Hiilipörssi olisi tavallaan tämän järjestelmän kehittyneempi versio.

Sipilä katsoo Afrikkaan istutettaviin metsiin myös maahanmuuton torjunnassa.

– Metsien istuttaminen auttaa myös maahanmuuton juurisyihin, hän sanoo.

Itävalta EU-puheenjohtajamaana on esittänyt joustavan solidaarisuuden mallia, jossa EU-maalla voisi olla pakolaisten vastaanottamisen sijaan muitakin mahdollisuuksia osallistua turvapaikka-asian hoitamiseen. Perustana olisi, että Eurooppaan otettaisiin YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n avulla pakolaisia suoraan pakolaisleireiltä kriisialueilla.

– EU voisi ottaa yhteisen pakolaiskiintiön, josta jokainen maa sitten vapaaehtoisesti valitsisi itselleen sopivan tason. Ne, jotka eivät ole tässä mukana, voisivat olla vaikka suuremmalla osuudella mukana tässä Afrikka-rahastossa, jossa rakennetaan metsiä ja hoidetaan sitä kautta juurisyitä. Ne maat, jotka taas ottavat pakolaisia, voisivat saada taloudellisen kompensaation, Sipilä visioi.

– Kuvittelisin, että jotain tämän tyyppistä voisi olla realistista saada läpi. Esimerkiksi Unkari ei koskaan tule hyväksymään sitä, että tulisi joku pakollinen mekanismi, hän uskoo.

Aika on ajanut ydinvoiman ohi

Meneillään oleva energiamurros on isompi kuin vain yritys vähentää hiilidioksidipäästöjä. Aika on ajanut myös ydinvoiman ohi. Hanhikivenkin ydinvoimala voidaan rakentaa, jos sen omistajat sitä haluavat ja turvallisuusmääräykset täytetään, mutta uuden ydinvoiman tarina päättyy sitten siihen Suomessa. Esimerkiksi tuulivoiman hinta on laskenut nopeasti niin alas, että uudet voimalat eivät tule enää edes kannattamaan taloudellisesti.

– Ei uusille ydinvoimaloille, Sipilä kiteyttää

Mietinnässä onkin enää se, mitä tehdään nykyisten ydinvoimaloiden uusimisen osalta niiden vanhentuessa.

Uusimmat

Fingerpori

comic