Uutiset

Afrikan unionin "pääkaupunki" Addis Abeba on luonnollinen kohde Niinistön vierailulle – Rauhanturvaaminen ja kauppa myös Suomen intresseissä

Presidentti Sauli Niinistö tapaa Etiopian valtionpäämiesten lisäksi Afrikan unionin komission puheenjohtajan. Komissio työskentelee Addis Abebassa. Unionin merkitys on kasvamassa, ja Suomikin tähtää Afrikan-suhteiden tasa-arvoistumiseen pitkän kehitysyhteistyön jälkeen.
Presidentti Sauli Niinistön ensimmäinen virallinen vierailu Afrikkaan suuntautuu Etiopiaan. Aiemmin hän on osallistunut Nelson Mandelan hautajaisiin Etelä-Afrikassa 2013. Kuva: Chris Kleponis / POOL
Presidentti Sauli Niinistön ensimmäinen virallinen vierailu Afrikkaan suuntautuu Etiopiaan. Aiemmin hän on osallistunut Nelson Mandelan hautajaisiin Etelä-Afrikassa 2013. Kuva: Chris Kleponis / POOL

Presidentti Sauli Niinistö aloittaa tiistaina kaksipäiväisen valtiovierailun Addis Abebaan Etiopiaan. Hän tapaa matkallaan muun muassa rauhan Nobelin saaneen pääministeri Abiy Ahmed Alin, presidentti Sahle-Work Zewden ja Afrikan unionin komission puheenjohtajan Moussa Fakin.

Geostrategisesti tärkeästä Afrikan sarvesta tuli entistä ajankohtaisempi rauhanpalkinnon ansiosta. Abiytä kiitettiin palkinnon perusteissa erityisesti Etiopian ja Eritrean välille saadusta rauhasta.

Abiy Ahmed on ehtinyt saada paljon aikaan puolessatoista vuodessa. Hän on aloittanut laajat ja syvälliset uudistukset niin politiikassa kuin taloudessa. Hän tähtää ensimmäisiin aidosti vapaisiin vaaleihin ensi toukokuussa.

Sahle-Work Zewde on Etiopian ensimmäinen naispresidentti. Pitkän diplomaattiuran tehnyt Sahle-Work valittiin vuosi sitten virkaan, joka on edustuksellinen. Todellinen valta on pääministerillä.

Afrikan unionin komissio työskentelee Addis Abebassa, jota voi siksi pitää “Afrikan pääkaupunkina”. Neljäksi vuodeksi valittavaan komissioon kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja kahdeksan komissaaria. Huippukokouksia johtaa vuodeksi kerrallaan nimitettävän puheenjohtajamaan presidentti, tänä vuonna Egyptin Abdel Fattah al-Sisi.

 

Etiopian presidentti Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon perjantaina. Niinistön on tarkoitus tavata hänet vierailunsa ensimmäisenä päivänä tiistaina. Kuva: ALESSANDRO DI MEO
Etiopian presidentti Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon perjantaina. Niinistön on tarkoitus tavata hänet vierailunsa ensimmäisenä päivänä tiistaina. Kuva: ALESSANDRO DI MEO

 

Presidentti Sahle-Work Zewden kanssa Niinistö keskustelee kahdenvälisten suhteiden lisäksi todennäköisesti tasa-arvosta. Molemmat puhuvat tiistaina naisten taloudellista voimaantumista käsittelevässä tilaisuudessa.

Niinistö on ollut UN Womenin maailmanlaajuisen HeForShe-tasa-arvoliikkeen lähettiläs vuodesta 2015 lähtien, ja myös Sahle-Work on toiminut pitkään YK:ssa.

– Naisten voimaannuttaminen on agenda, jonka Etiopia jakaa Suomen kanssa, sanoo Afrikan sarven tiimin vetäjä Hanna Ojanperä ulkoministeriöstä.

Pääministeri Abiy on kehittänyt myös tasa-arvoa. Ministereistä puolet on naisia, ja naisia on nimitetty valtion korkeisiin virkoihin.

 

Afrikan unionilla ei ole samanlaista päätösvaltaa kuin Euroopan unionilla. Ulkoministeriön johtava asiantuntija Martti Eirola kertoo, että kun kaikkien 55 jäsenmaan täytyy olla yksimielisiä, neuvottelut voivat kestää vuosia. Sen jälkeen jäsenmaiden pitäisi vielä panna päätökset toimeen.

– Maat ovat herkkiä suvereniteetistaan. Ne eivät halua antaa valtaa unionin komissiolle, Eirola sanoo.

Silti yhteistyö on Eirolan mukaan edennyt. Menossa on unionin reformi, jolla yritetään uudistaa päätöksentekoa ja rahoitusta. Komissaareja ja huippukokouksia vähennetään, ja jäsenmaiden vastuuta muun muassa rauhanturvaoperaatioista lisätään.

Nyt muiden maanosien maat maksavat 96 prosenttia operaatioista. Siitä osuudesta peräti 95 prosenttia tulee EU:lta, joka on muutenkin AU:n suurin rahoittaja. Rauhanturvaaminen Afrikassa ehkäisee myös pakolaisvirtoja Eurooppaan.

– AU:n oma rauhanrahasto on kasvanut todella positiivisesti, mutta operaatiot maksavat valtavasti. Somaliassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Malin-Nigerin alueella on meneillään EU:n toteuttamia operaatioita, Eirola kertoo.

Toinen AU:n iso tavoite on koko maanosan kattava vapaakauppa-alue, jota koskeva sopimus tuli voimaan viime kesänä. Ainoastaan Eritrea ei ole vielä allekirjoittanut sopimusta. Sen on ratifioinut tähän mennessä 27 maata, jotka alkavat neuvotella tullitariffien poistamisesta.

Eirola korostaa, että EU:lla ja AU:lla on paljon suurempi kontaktipinta kuin yleisesti tiedetään: yhteistyötä on rauhan ja turvallisuuden lisäksi muun muassa maatalous-, koulutus- ja teknologiapolitiikassa. Yhteinen huippukokous järjestettiin viimeksi 2017 ja seuraava on 2021.

 

Etiopiasta kahvia ja kukkia

Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Etiopiassa vuodesta 1967.

Kehitysyhteistyön sektoreita ovat koulutus, vesi ja sanitaatio sekä maaseudun taloudellinen kehitys.

Suomi tukee erityisestityttöjen ja erityistarpeisten lasten mahdollisuuksia käydä koulua.

Vesiprojekteihin kuuluvat muun muassa yhteisölliset kaivot, joista kyläläiset huolehtivat.

Suomen ja Etiopian kahdenvälinen kauppa on toistaiseksi ollut aika pientä. Etiopiasta tuodaan ennen kaikkea kahvia ja kukkia. Suomen vientiartikkelit ovat vaihdelleet vuosittain.

Suomella ja EU:lla on tarkoitus vahvistaa kumppanuutta Afrikan maiden kanssa lisäämällä poliittista vuorovaikutusta ja kauppaa, jotta suhteet olisivat entistä tasa-arvoisempia.

Fingerpori

comic

Uusimmat