Uutiset

Ähtärin pandat ahmivat päivässä kilokaupalla bambua – Eläinpuisto olisi valmis kokeilemaan Suomessa kasvatettuja kasveja

Kotimaisesti kasvatettu bambu odottaa vielä pääsyään Ähtärin pandojen ruokalistalle.

Suomessa käynnistettiin vuonna 2016 Pro Agrian vetämä Bambua pandalle -kokeilu, jonka tarkoituksena on ollut selvittää bambun kasvattamista Ähtärin eläinpuistoon saapuneita pandoja varten.

Viime kesänä havaittiinkin, että jotkut koekasvatukseen otetuista bambulajeista ja -taimista olivat selvinneet Suomen kylmän talven yli. Tuloksista uutisoi tuolloin muun muassa Ilkka-sanomalehti.

Toistaiseksi Suomessa kasvatettua bambua ei vielä kuitenkaan ole Ähtärin pandaparille ravinnoksi annettu, kertoo eläinpuiston eläinlääkäri Heini Niinimäki.

Hänen mukaansa kotimaista bambua ei ole vielä ollut hankkeen järjestäjiltä tarjolla. Niinimäki kuitenkin suhtautuu myönteisesti siihen, että pandat saisivat Suomessa kasvatettua bambua.

-Tarkoitus on toki, että jos siellä saadaan viljelykset siihen malliin, että maistiaisia löytyy, niin sitten kokeiltaisiin meilläkin, Niinimäki sanoo Lännen Medialle.

Lännen Media ei tavoittanut bambunkasvatushankkeen vastuuhenkilöitä torstaina kertomaan kasvatuksen tämänhetkisestä tilasta.

Bambua kuluu kymmeniä kiloja päivässä

Tammikuussa Kiinasta Ähtärin eläinpuistoon kuljetetut jättiläispandat Lumi ja Pyry syövät tällä hetkellä Hollannista tuotettua bambua. Kiinasta tuotiin parivaljakolle myös matkaeväänä bambua Suomen-lennon mukana, mutta matkavarannot on syöty jo loppuun.

Pandojen makumieltymyksiä on tammi–helmikuun aikana selvitetty syöttämällä niille lukuisia erilaisia bambulajikkeita, ja kokemukset ovat toistaiseksi olleet Niinimäen mukaan rohkaisevia. Ensimmäisten viikkojen perusteella pandakaksikolle maistuu useampikin lajike.

-Verrattuna siihen, mitä olen kuullut muista tarhoista kokemuksina, niin eivät meidän pandamme ainakaan nirsoimmasta päästä ole olleet. On jopa mennyt paremmin kuin odotimme, Niinimäki kuvailee.

-Jotkut ovat selkeästi lempiruokaa.

Pandojen ruokahalu on myös suuri: yksi jättiläispanda voi syödä bambua noin 12–20 kiloa päivässä.

Suuri kulutus johtuu paitsi siitä, että bambussa on vähän energiaa mutta myös siitä, ettei pandan ruoansulatus pysty hyödyntämään energiasta kuin osan.

Niinimäki muistuttaa, että eläinpuiston bambun kulutus on vielä tätäkin suurempi, koska panda ei syö kaikkia kasvin osia.

Yleisö pääsee tutustumaan 17. helmikuuta

Pandat ovat olleet Suomessa tammikuun 18. päivästä lähtien, mutta yleisö pääsee ensimmäisen kerran näkemään pandat lauantaina 17. helmikuuta.

Odottelu on johtunut pääosin 30 päivän mittaisesta karanteenista, joka pandoille tuli Suomeen saavuttuaan. Ensimmäisten viikkojen aikana Ähtärissä myös totuteltiin uusien asukkaiden hoitoon.

Niinimäen mukaan Lumi ja Pyry ovat kotiutuneet Suomeen toistaiseksi hyvin. Päivät ovat menneet syöden, leikkien ja leväten.

-He varmaan odottavat jo karanteenin päättymistä ja sitä, että pääsevät lumihankeen peuhaamaan.

Kiinasta Ähtäriin

Kiina vuokrasi Suomelle pandaparin 15 vuodeksi. Sopimus allekirjoitettiin, kun Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili Helsingissä keväällä 2017.
Tammikuun puolessavälissä Suomeen saapuivat nelivuotias urospanda Huá Bào (suomalaisittain Pyry) sekä kolmivuotias naaraspanda Jín Bàobào (suomalaisittain Lumi).
Pandat sijoitettiin Ähtärin eläinpuistoon, jonne niille rakennettiin oma rakennuksensa. Ähtärin eläinpuiston mukaan pandatalo avataan 17:ntenä helmikuuta 2018.
Pandojen toivotaan lisääntyvän Suomessa.

Asiasanat

Uusimmat