Uutiset

Ahtisaari varoittaa omimasta demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia länsimaille

Presidentti Martti Ahtisaari varoittaa länsimaita siitä, etteivät ne saisi omia esimerkiksi demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia itselleen niin sanotusti länsimaisiksi arvoiksi.

-Nämä ovat globaaleja arvoja, ei pelkästään länsimaiden. Se erottelee kansoja, jos puhumme ainoastaan länsimaisista arvoista. Esimerkiksi arabikevät oli minulle osoitus sitoutumista YK:n arvoihin, Ahtisaari puhui sunnuntaina Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa.

Ahtisaari painotti myös sitä, että maailman realiteetit on hyvä tietää.

-YK:n turvallisuusneuvosto on merkittävä tekijä ja Yhdysvallat ja Venäjä ovat siellä tärkeät jäsenet. Uskon yhä YK:hon. Järjestössä on yhä potentiaalia, Ahtisaari sanoi.

Kultaranta-keskustelun aiheena oli sunnuntaina sääntöpohjainen maailma ja kansainvälisen politiikan muutos.

Kaikki keskustelijat kokivat, että monenkeskisestä keskustelusta ja yhteisistä säännöistä on siirrytty voimapolitiikan maailmaan, jossa esimerkiksi YK ja EU ovat jääneet syrjään.

Surullisina esimerkkeinä tästä ovat Ukrainan ja Syyrian sodat, joissa ei kansainvälisiä sääntöjä kunnioiteta.

-Liberaalien länsimaiden on taisteltava sääntöjen ja periaatteidensa puolesta. Meidän on käytävä enemmän dialogia. Nyt maat puhuvat toisistaan, eivät toisilleen. Ilman sääntöjä tulee sotkua, sanoi YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Miroslav Lajcak.

-Kehitys on negatiivista, sotku on pahenemassa, lisäsi Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt.

Omia kansalaisia huomioitava

Lajcak nosti esiin myös sen, että YK ja EU ovat menettäneet uskottavuuttaan myös länsimaiden kansalaisten silmissä ja korvissa.

-Olemme hukanneet kansalaisemme. He eivät enää usko, että pyrimme ratkaisemaan heidän ongelmiaan. Ja sitten syytämme muita populisteiksi, hän harmitteli.

OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi korosti, että maailmalla on paljon pettymystä globalisaatiota kohtaan, koska kaikki eivät hyödy siitä.

-Ihmisille olisi tarjottava sosiaalinen turvaverkko, koulutusta ja mahdollisuuksien tasa-arvoa, Kiviniemi sanoi.

Suomen entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) koki myös globalisaation ahdistavan monia ihmisiä.

-Muutos on ollut niin nopeata, että se on ollut joillekin liikaa ja vastauksia on etsitty nationalismista, jossa lopulta ei vastauksia ole. Maista tulee muun muassa monikulttuurisia ja monietnisiä, Tuomioja mietti.

Muutos parempaan mahdollinen

Keskustelussa kuitenkin uskottiin, että ratkaisuja voidaan löytää siten, että sääntöjä yhä kunnioitettaisiin kansainvälisessä politiikassa. Perusteeksi nostettiin se, että suuri osa maista on monella tapaa riippuvaisia toisistaan.

-Pystymme yhä sopimaan monista asioista. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksesta, josta tosin on nyt yksi hankala maa lähtenyt, Kiviniemi sanoi ja viittasi Yhdysvaltoihin.

Ruotsin Bildt puolestaa hehkutti, että ihmiskunta on onnistunut viimeisten vuosikymmenten ajan monessa asiassa.

-Köyhyys ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet, elinikä on noussut ja vanhoista vihollisista on voinut tulla ystäviä. Vähiten globalisaatiossa mukana olleet maat ovat jääneet heikoimmille, Bildt puhui.

Asiasanat

Uusimmat