Uutiset

Aikainen päivähoito lapsille hyväksi?

Ei ole lainkaan selvää, että varhain päivähoitoon meneminen olisi lapselle hyväksi, toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, valtiotieteen tohtori Tuomas Kosonen.

Kosonen kommentoi PT:n sivuilla Turun yliopiston tiedotetta, jonka mukaan tutkimustulosten perusteella vanhempia kannattaisi kannustaa viemään lapsensa päivähoitoon nykyistä varhemmin.

Yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lasten varhaisella päivähoidolla ja tulevalla koulutustasolla on yhteys: alle 3-vuotiaina päivähoitoon menneet lapset kouluttautuvat pidemmälle kuin kauemmin kotihoidossa olleet lapset.

Kososen mukaan ei kuitenkaan voida sanoa, että kysymyksessä olisi korrelaation sijasta syy-yhteys, toisin kuin tutkimustiedotteessa kerrottiin.

– Itse tutkimusartikkelissa ei tehty politiikkasuosituksia tai väitetty korrelaatioita kausaliteeteiksi, mutta tiedotteessa näin tehtiin. Sen perässä media sitten kiinnostui ja alkoi antaa suosituksia, Kosonen kertoo Lännen Medialle.

Ajallisen ja syy-yhteyden ero on tieteessä varsin hyvin tunnettu ongelma. Hieman kärjistäen voi esimerkiksi sanoa, että sekä televisiolupia että rattijuoppoustuomioita tilastoitiin enemmän vuonna 2000 kuin vuonna 1900, mutta tästä ei voida päätellä, että tv:n katselu innostaisi suomalaisia ajamaan jurrissa.

– Turun yliopiston tutkimuksessa ei ole tutkittu kausaalivaikutusta, eli mitä tapahtuisi lapselle, joka ei olisi omin ehdoin menossa päivähoitoon, mutta laitettaisiinkin sinne, Kosonen havainnollistaa.

Hänen mukaansa tutkimus pyrkii ottamaan muut vaikuttavat tekijät huomioon kontrolloimalla lasten vanhempien koulutusta ja tulotaustaa. On kuitenkin paljon muitakin taustatekijöitä: esimerkiksi vanhempien terveystilanne, asenteet ja älykkyys, eikä niiden vaikutuksia pystytä ottamaan huomioon.

Tutkimuksen tuloksissa voikin Kososen mukaan olla kyse ainoastaan siitä, että korkeakoulutetut, työelämässä hyvin menestyvät vanhemmat laittavat lapsensa muita aiemmin päivähoitoon. Jos lapset eivät olisi päivähoidossa, he saattaisivat siltikin kouluttautua muita pidemmälle.

Kosonen on itse mukana tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan samaa asiaa, mutta erilaisella tutkimusmetodilla.

– Hyödynnämme vaihtelua, joka tulee kotihoidon kuntalisien vaihtelusta. Ideana on, että otetaan keskenään samanlaiset vanhemmat, joilla on sama koulutustausta sekä muut havaitut tekijät, mutta joista toinen saa enemmän rahaa siitä, että pysyy kotona.

Epävarmuutta on tietysti tässäkin metodissa, sillä ihmistieteisiin kuuluu tietynlainen arvaamattomuus. Näyttö on Kososen mukaan kuitenkin merkittävästi Turun metodilla saatavaa evidenssiä parempaa.

– Niin kauan kuin päättäjät eivät ole valmiita tekemään satunnaisia kokeita, eli antamaan satunnaisesti eri vanhemmille suuruudeltaan erilaisia tukia ja kestoltaan erilaisia vanhempainvapaita, elämme maailmassa, jossa hyödynnetään politiikkavariaatioita. Se on kuitenkin huomattavasti parempi tapa kuin vain kontrolloida [tutkimusta] tilastoaineistosta löytyvillä muuttujilla.

Alustavaa dataa PT:n ja yhteistyökumppaneiden tutkimuksesta on lupa odottaa ensi vuonna.

Nykytilanne on Kososen mukaan monimutkainen siksikin, että maailmalta löytyy hyvin tehtyjä tutkimuksia, joiden tulokset ovat keskenään ristiriitaisia. Lisäksi näiden tutkimustulosten soveltaminen Suomeen on vaikeaa, sillä suomalainen järjestelmä on sangen omintakeinen.

– Suomessa tuetaan voimakkaasti lasten kotihoitoa omien vanhempien toimesta. Näissä muissa maissa varhaiskasvatukselle vaihtoehtoinen tapa on epämuodollinen lastenhoito, eli hoitajana on joku muu kuin lapsen oma vanhempi. Siksi tulokset eivät välttämättä päde Suomessa, Kosonen selvittää.

Hänen mukaansa aihetta onkin Suomessa syytä tutkia edelleen. (Lännen Media)

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat