Uutiset

”Aina täytyy olla varuillaan” – Hyökkäysten välttämiseksi Kanadassa joudutaan monitoroimaan jääkarhujen liikkeitä tutkan avulla

Epätoivoisina kuljeskelevat jääkarhut tekevät päivittäisestä elämästä arvaamatonta syrjäisessä noin 900 asukkaan Churchillissä. Ilmastonmuutos ja turismin lisääntyminen aiheuttavat entistä enemmän jääkarhujen ja ihmisten välisiä yhteenottoja subarktisella seudulla.
Jääkarhu on ei-toivottu vierailija ihmisasutusten lähellä Kanadan pohjoisessa Manitoban provinssissa. Kuva on Seal River -perinnemajoituspaikan läheltä lokakuulta 2016. Kuva: Stuart Forster/Shutterstock/All Over Press
Jääkarhu on ei-toivottu vierailija ihmisasutusten lähellä Kanadan pohjoisessa Manitoban provinssissa. Kuva on Seal River -perinnemajoituspaikan läheltä lokakuulta 2016. Kuva: Stuart Forster/Shutterstock/All Over Press

Kanadan Manitoban provinssissa sijaitsevan Churchillin pikkukaupungin asukkaat ovat tottuneet elämään osan vuodesta satojen jääkarhujen vaeltaessa välillä jopa vaarallisen lähellä. Näköhavaintoja karhuista tehdään vuosittain noin 300. Määrän odotetaan lisääntyvän ilmaston lämmetessä.

Uusimpana varotoimena paikalliset ovat ottaneet käyttöön jääkarhututkan, joka varoittaa viranomaisia lähestyvistä karhuista.

– Näemme jääkarhuja alueella yhä enemmän ja yhä pitempiä aikoja. Tämä tarkoittaa alati lisääntyviä yhteenottoja ihmisten ja karhujen välillä. Yritämme ehkäistä hyökkäyksiä, Polar Bears Internationalin vanhempi luonnonsuojelujohtaja Geoff York kertoo Reutersille.

Satunnaiset hyökkäykset ovat osoittaneet, että jääkarhut voivat olla ihmiselle hyvin vaarallisia. Sääntönä Churchillin väki jättää autojen ja kotien ovet lukitsematta sen varalta, että jonkun tarvitsee päästä suojaan eläimiltä.

– Aina täytyy olla varuillaan. Minulla on käsiase mukanani aina kun lähden ulos, asukas Joan Brauner vahvistaa.

Vakavia vaaratilanteita ja jopa kuolemantapaus

Sadat jääkarhut ovat vaeltaneet viikkoja nälkäisinä Hudsoninlahden rannikolla odottaen meren jäätymistä ja palatakseen metsästämään norppia jäätikölle. Ilmastonmuutoksen vuoksi jäiden muodostuminen on myöhässä tänäkin vuonna. Meren jäätymiseen asti karhut paastoavat ja menettävät siksi päivittäin miltei kilon kehonrasvastaan.

Jääkarhujen liikkeitä monitoroiva, alun perin yksityisen valvontayrityksen armeijakäyttöön kehittämä tutkajärjestelmä on asennettu tundra-alueelle, jolla karhuja liikkuu. Tietokonealgoritmi on oppinut erottamaan karhut muista suurista objekteista, kuten karibu-peuroista, erilaisista kulkuvälineistä ja ihmisistä. Kun tutka havaitsee jääkarhun vaeltavan kohti ihmisasumuksia, se varoittaa suojeluviranomaisia. Näin karhu voidaan hätistää kumiluodein tai helikopterin avulla.

Tutkalta huomaamatta jääneet karhuhavainnot tulevat silminnäkijöiltä. Lokakuun lopulla lähistöllä nähtiin kaksivuotias urosjääkarhu. Viranomaiset lentelivät helikopterilla kolme tuntia jääkarhun yläpuolella ennen kuin se kääntyi takaisin kohti asuttamattomia seutuja.

Ensi vuonna tutkajärjestelmä otetaan käyttöön myös turistien leirintäalueella, entisen hiilikaivoskaupungin Longyearbyenin lähistöllä Norjan Svalbardin saaristossa. Jääkarhu tappoi elokuussa alueella tanskalaisen miehen.

Liian lähelle harvaileva karhu joutuu ”vankilaan”

Ilmastonmuutoksen vuoksi arktinen alue lämpenee muuta maailmaa nopeammin. Merijää sulaa entistä aiemmin keväällä ja vastaavasti jäätyy myöhemmin syksyllä. Tämän myötä alueelle on saapunut aiempaa enemmän turisteja. Koronapandemia on tänä vuonna rajoittanut matkustelijoiden määrää.

Churchillin viimeisin jääkarhuhyökkäys tapahtui 2013, kun jääkarhu raateli juhlista kotiin palaavan nuoren naisen. Nainen selvisi hyökkäyksestä, mutta sai päähänsä 28 niittiä. Kaksi jääkarhua jouduttiin tappamaan varotoimina.

– Kun jääkarhu toistuvasti lähestyy ihmisten asuinaluetta, se pyydystetään ja siirretään paikallistermein niin kutsuttuun ”jääkarhuvankilaan”, joka sijaitsee vanhassa armeijan lentokonehallissa. Myöhemmin karhu siirretään rannikolle, suojeluviranomainen Andrew Szklaruk selvittää Reutersille.

– Tavanomaisesti nappaamme noin 30–50 jääkarhua joka kaudella.

Alueen jatkaessa lämpenemistään luvut voivat kasvaa entisestään.

Lämpöennätykset pahentavat saalistajan perikatoa

Merijääalueet ovat jääkarhuille elinehto. Ne vaanivat jäässä olevien reikien lähistöllä ja odottavat hylkeiden pinnalle nousemista.

Tämän vuoden jäänmuodostus on ollut erityisen hidasta arktisella alueella lämpimien vesilämpötilojen ja kesän lämpöaaltoennätyksen jälkeen. Jääkarhut ovat parveilleet Hudsoninlahden alueella jopa kuukauden kauemmin kuin vastaavaan aikaan 1980-luvulla.

Tutkimusten mukaan aliravituilla jääkarhuilla on havaittu lisääntymisongelmia. Tämä voi johtaa siihen, että jääkarhut katoavat arktisilta alueilta miltei kokonaan vuoteen 2 100 mennessä.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

3.12.2020