Uutiset

Aktiivimallin kätilöinyt Hetemäki puolustaa murjottua mallia – yhdenvertaisuus kuitenkin paha pala

Valtiovarainministeriön ylin virkamies valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki esittää puolustuskirjoituksen oppositiopuolueiden murjomalle aktiivimallille, jonka pelätään kurittavan työttömiä työnhakijoita.

Ministeriön sivuilla keskiviikkona iltapäivällä julkaistussa kolumnissa Hetemäki pyrkii vastaamaan moniin kritiikin kohteisiin, joita ovat olleet muun muassa yhdenvertaisuuden puute, vapaaehtoistyön huomiotta jättäminen ja kohtuuttomuus työttömille.

Kovimmaksi kritiikin kohteeksi Hetemäki nostaa työllisyyspalveluiden yhdenvertaisuuden, jonka turvaamiseen on hänen mukaansa kuitenkin resursseja. Yleisenä pelkona on ollut se, ettei esimerkiksi pienillä paikkakunnilla ole tarjota riittävästi palveluita työttömille.

-Työvoimapalveluissa oli marraskuun lopussa 127 627 henkilöä. Määrärahat jaetaan niin, että palvelut voidaan järjestää hyvin kaikkien ELY-keskusten alueilla. Aktiivimalli ottaa luonnollisesti huomioon tilanteet, joissa henkilö ei voi esimerkiksi sairauden takia osallistua palveluihin, Hetemäki kirjoittaa

Hetemäki oli aktiivimallia valmistelleen työllisyystyöryhmän johdossa. Hän korostaa, ettei täydellistä yhdenvertaisuutta pystytä luomaan eikä nykytilannekaan ole täysin yhdenvertainen.

-Esimerkiksi työttömäksi jouduttuaan henkilö voi välttää alun omavastuupäivät osallistumalla irtisanomisaikana työvoimapalveluihin. Kaikki työttömät eivät kuitenkaan pääse näihin palveluihin. Samoin perus- ja ansiopäivärahan työssäoloehto luo periaatteessa eriarvoisuutta, sillä kaikilla työttömillä ei välttämättä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia uusia työssäoloehtoa työttömyyden alettua, Hetemäki pohtii.

Vapaaehtoistyöstä Hetemäki ei innostu, koska se auttaa huonosti ihmisiä työllistymään avoimille työmarkkinoille.

-Tutkimustulosten perusteella vain muutama prosentti kolmannen sektorin toimintaan osallistuvista työttömistä pääsee töihin avoimille työmarkkinoille. Mitä pidempään henkilö on pois työmarkkinoilta, sitä todennäköisemmin hän jää pysyvästi pienituloiseksi.

Hetemäki muistuttaa samalla siitä, että vuosi sitten on käynnistetty TE-toimistojen haastattelut työttömille. Näiden haastattelujen pelättiin olevan kohtuuttomia ”pakkohaastatteluja”.

-TE-toimistoilta saatujen tietojen perusteella työttömät ovat kuitenkin olleet valtaosin tyytyväisiä, kun heihin otetaan yhteyttä ja tarjotaan palveluja. TE-toimistojen työ onkin tuottanut hyviä tuloksia. Käsitykset kohtuullisuudesta voivat muuttua myös nopeasti.

Jatkossa olisi Hetemäen mielestä varmistettava se, että tieto TE-toimistojen palveluista saavuttaa kaikki työttömät.

-Ongelmana ei ole ollut palvelujen tai niiden määrärahojen puute, mutta tieto tarjolla olevista palveluista pitää kulkea entistä paremmin niitä tarvitseville. Olisi onnetonta, jos hyvä työllisyyskasvu tukahtuisi siihen, ettei työttömiä saataisi autettua avoimiin työpaikkoihin ja työllistymistä edistäviin palveluihin.

Hetemäki korostaa, että aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä. Hänen mukaansa aktiivimallin arvioidaan lisäävän työllisyyttä 5 000-12 000 henkilöllä riippuen siitä, kuinka monet työttömät tekevät vähimmäismäärän työtä. Määrä voi olla suurempikin, jos malli johtaa työttömien pysyvämpään työllistymiseen.

-Aktiivimalli kannustaa pysymään kiinni työelämässä ja hakeutumaan palveluihin. Tämä on erittäin tärkeää. Työttömän pienituloisuusriski on Suomessa 10 kertaa suurempi kuin töissä olevan.

Aktiivimalli

Vuoden alussa voimaan tulleen aktiivimallin mukaan täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää jatkossa riittävän määrän työskentelyä, yritystoimintaa tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.
Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän ajanjaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.
Muutoin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Käytännössä leikkaus tarkoittaa noin yhden työttömyyspäivän korvausta, joka on 32,40 euroa päivältä.
Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun aktiivimallin ehdot 65 maksupäivän ajalta täyttyvät.
Niin sanotut aktiivipäivät saa suoritettua palkkatyössä, yritystoiminnassa tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Näitä ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu.
Työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät tai omais- ja perhehoitajat eivät ole mallin piirissä.
Lähde: Kela

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti