Uutiset

Al-Holista palaaville Isis-naisille on kaavailtu exit-ohjelmaa, jossa he saisivat henkilökohtaiset mentorit – Hallitukselta toivotaan lisämäärärahaa

Isis-naisille on suunniteltu tukitoimia, joiden tavoite on auttaa heitä irti väkivaltaisesta ideologiasta.
Lapset ja naiset liikkuivat al-Holin leirillä Syyriassa viime kesäkuussa. Arkistokuva. Kuva: AHMED MARDNLI / EPA
Lapset ja naiset liikkuivat al-Holin leirillä Syyriassa viime kesäkuussa. Arkistokuva. Kuva: AHMED MARDNLI / EPA

Koillis-Syyriasta al-Holin leiriltä Suomeen mahdollisesti palaaville naisille on suunniteltu exit-ohjelmaa, jonka avulla heitä tuettaisiin irtautumaan väkivaltaisesta ideologiasta. Exit-ohjelmassa radikalisoitunutta henkilöä autetaan pääsemään irti väkivallasta ja väkivaltaisesta ajattelusta.

Ohjelmassa al-Holista palanneille naisille nimettäisiin henkilökohtaiset mentorit, jotka keskustelisivat heidän kanssaan Isisin väkivaltaisesta ideologiasta ja haastaisivat heidät ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Asiasta kertoo Lännen Medialle kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.

– Hallitus varmaankin keskustelee siitä, pystytäänkö tällaiselle ohjelmalle antamaan rahoitus, hän sanoo.

Minkkinen arvioi tarvittavan rahoituksen olevan joitakin satoja tuhansia euroja. Exit-ohjelmaan on tarkoitus ottaa myös muita kuin Isis-naisia.

Rikosseuraamuslaitos on auttanut Suomessa aiemmin exit-toiminnan avulla jäseniä irtautumaan rikollisjärjestöistä. Myös keskusrikospoliisi on auttanut jäseniä eroon liivijengeistä.

– EU suosittelee, että jokaisessa maassa olisi tarjolla deradikalisoitumista tukevia ohjelmia ja monessa maassa näitä jo on, Minkkinen sanoo.

Al-Holin leirillä on lukuisia suomalaisia naisia ja heidän lapsiaan. Toistaiseksi heidän noutamisestaan ei ole tehty poliittista päätöstä, mutta esimerkiksi poliisi on kertonut varautuneensa jo kuukausien ajan leiriläisten paluuseen.

Exit-ohjelmaan osallistuminen olisi Isisin alueella asuneille naisille vapaaehtoista. Mankkisen mukaan henkilökohtaiset mentorit valittaisiin tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

– Tanskassa ex-äärioikeistolainen on tukenut henkilöä, jonka radikalisoituminen perustui äärimmäiseen uskon tulkintaan, hän kuvaa.

Isis-leiriltä palaaviin kohdistuvista tukitoimista on muutoinkin keskusteltu viranomaisverkostossa, jossa on ollut edustaja muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, ulkoministeriöstä, suojelupoliisista keskusrikospoliisista sekä sisäministeriöstä.

Verkoston työ on pitkälti turvaluokiteltua eli salassapidettävää. Tietoja on salattu yhä enemmän, kun Isisin kalifaatti kaatui ja mahdollisten palaajien saapuminen Suomeen tuli konkreettisemmaksi mahdollisuudeksi.

– Nyt kyse on paljon enemmän yksittäisistä henkilöistä. Viranomaisten on suojattava heidän yksityisyyttään. Meidän on otettava huomioon, että tässä ei ole enää kyse porukasta, jota ei missään olosuhteissa pystytä identifoimaan. Kyllä näistä (asiapapereista) voidaan tunnistaa jo ihmisiä, Mankkinen perustelee.

Syksyn aikana viranomaisverkostossa on laadittu useita erilaisia skenaarioita palaajien varalta.

– Olemme miettineet millaisiin tilanteisiin voidaan joutua, kun se alue (Koillis-Syyriassa) on niin epävakaa.

Mankkinen pitää yksipuolisena julkista keskustelua, jonka mukaan al-Holin leirin suomalaiset palaavat joko autettuina tai eivät lainkaan. Hän muistuttaa, että suomen kansalaisilla on lain mukaan oikeus palata Suomeen.

– Silloinhan vaihtoehtona on, että he palaavat jollain tavoin autettuna ja heidät saadaan tukitoimien piiriin. Tai sitten he palaavat (omatoimisesti) jossain vaiheessa sillä tavoin, että kukaan ei ehkä tiedä heidän palanneen. Se tarkoittaisi, että he eivät ole minkäänlaisten tukitoimien piirissä, hän sanoo.

Sisäministeriössä on jo vuonna 2017 laadittu taistelualueilta palaaviin henkilöihin liittyvä toimintamalli. Raportin mukaan kansainvälinen kokemus osoittaa, että palaajat herättävät usein pelkoa ja epäluuloa yhteisöissä, joihin he palaavat sekä myös valtaväestössä.

”Syyrian ja Irakin taistelualueelta tulleet tiedot julmasta väkivallasta ja rikoksista sekä Isisin levittämä propaganda ovat lisänneet ihmisten pelkoa niitä kohtaan, jotka ovat matkustaneet ja oleskelleet taistelualueilla”, ministeriön toimintamallia käsittelevässä raportissa todetaan.

Sen mukaan yhteisöissä, kuten kouluissa, työpaikoilla ja sosiaalisissa yhteisöissä on usein vaikeaa luottaa henkilöön, joka on ollut väkivaltaisilla alueilla. Epäluottamusta koetaan riippumatta siitä, miksi hän on sinne matkustanut ja mitä hän on siellä tehnyt.

Raportin mukaan matkustaminen Syyrian ja Irakin taistelualueille alkoi vuonna 2012.

”Syyrian konfliktiin matkustaneille tyypillistä on myös se, että aiempaa harvempi heistä on radikalisoitunut osana lähtömaassa toimivaa, väkivaltaista ääriajattelua kannattavaa ryhmää tai verkostoa”, raportissa todetaan.

Toimintamalli

Sisäministeriön johdolla valmisteltiin jo vuonna 2017 toimintamalli, joka ohjaa viranomaisia ja järjestöjä taistelualueilta palaavien integroinnissa. Malli on hyväksytty sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmässä.

Sen tavoitteena on vähentää taistelualueelta palaaviin liittyvää väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä muun muassa edistämällä heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kaikkien palaajien kohdalla selvitetään ensin, mitä he ovat tehneet taistelualueella ollessaan.

Uusimmat

Fingerpori

comic