Uutiset

Alaikäiset, luottotietonsa menettäneet ja ulkomaalaiset voivat kohta päästä kirjautumaan julkisiin palveluihin – pankkitunnukset vanhanaikainen keino

Suomi tulee jälkijunassa sähköisessä tunnistautumisessa, vaikka viidessä vuodessa sähköisten julkisten palveluiden käyttö on lähes nelinkertaistunut. Kevään vaalit käydään kuitenkin perinteisesti kynällä ja paperilla, eikä nettiäänestystä nyt edes mietitä.

Alaikäiset, luottotietonsa menettäneet ja ulkomaalaiset voivat saada omat keinot tunnistautua sähköisiin julkisen hallinnon, kuten verotoimiston, Kelan ja Trafin, asiointipalveluihin.

– Olemme hahmotelleet sellaisia toimintamalleja, joilla tunnistautumisvälineet saataisiin syrjimättömästi kaikille kansalaisille sekä tarvittaessa Suomessa asioiville ulkomaalaisille, Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari kertoo Lännen Medialle.

Suomessa onkin suunniteltu nyt kokonaan uusia tapoja, miten julkisen hallinnon sähköisiin palveluihin voidaan tunnistautua. Sitä ei vielä kerrota, mitä ja millaisia nämä keinot ovat.

Viskari luovuttaa Väestörekisterikeskuksen selvityksen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) 8.maaliskuuta, jolloin vaihtoehdot julkistetaan. Selvitys on tehty valtiovarainministeriön pyynnöstä. Päätökset tekee aikanaan eduskunta.

– On tulossa uusia ehdotuksia, jotka saadaan toimimaan, jos ne toteutetaan järkevästi.

Kelan ja Trafin ongelmat eivät liity tunnistautumiseen

Suomi tulee jälkijunassa sähköisessä tunnistautumisessa, vaikka sähköinen asiointi julkisissa palveluissa kasvattaa suosiotaan räjähdysmäisellä vauhdilla.

Sähköinen asiointi on kasvanut hurjaa vauhtia, mikä näkyy tunnistautumistapahtumista. Vuonna 2018 julkiseen hallintoon tunnistauduttiin reilut 81 miljoonaa kertaa, kun luku oli 63 miljoonaa vuonna 2017.

Vuonna 2013 tapahtumia oli reilut 21 miljoonaa, joten viidessä vuodessa sähköisten palveluiden käyttö lähes nelinkertaistui.

Valtionhallinnossa Kelalla ja Trafilla on ollut isoja ongelmia sähköisissä palveluissa, mutta Viskari muistuttaa, että ongelmat eivät liity tunnistautumiseen.

Mobiilikäytön oltava sujuvampaa

Nykyisin käytössäolevat tunnistusratkaisut ovat osin vanhentuneita, sillä niitä ei ole suunniteltu ensisijaisesti mobiilikäyttöön.

– Käyttö on siirtynyt pöytätietokoneelta puhelimeen ja tablettiin. Jos asioidaan kännykällä tai tabletilla, niin tunnistautumisen pitää olla nyt huomattavasti sujuvampaa mobiililaitteella, Viskari painottaa.

Suomessa joudutaan ottamaan huomioon entistä tarkemmin se, että sähköiset palvelut ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa. Esimerkiksi iäkkäät, kuurot ja sokeat otetaan huomioon.

– Uusien tunnistautumiskeinojen tulee olla helppokäyttöisiä kaikille kansalaisryhmille fyysisistä rajoitteista, iästä ja asuinpaikasta riippumatta.

Kolme tapaa tunnistautua

Tällä hetkelläkansalainen voi tunnistautua julkishallinnon palveluihin kolmella tavalla: pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortilla. Pankkitunnukset ovat suosituin tapa.

Mobiilivarmenne on teleoperaattoreiden vahva tunnistusväline, jonka voi liittää puhelimen sim-korttiin. Viskarin mukaan se on ollut tarjolla useita vuosia, mutta ei ole juuri kiinnostanut.

Henkilökortti on poliisin myöntämä kortti, jossa on siru. Se kelpaa kansalaisen tunnistusvälineenä kaikkiin julkishallinnon palveluihin.

– Se on koettu hankalaksi erityisesti sen vuoksi, että sen käyttäminen vaatii erillisen lukijalaitteen ja lukijaohjelmiston asentamisen omalle tietokoneelle.

Nettiäänestystä ei pohdita nyt

Suomessa käydään pian eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit, ja äänestäminen tapahtuu perinteisesti paperilla ja kynällä.

– Suomessa tuskin ruvetaan lähiaikoina pohtimaan nettiäänestyksen mahdollisuutta, arvioi vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

Nettiäänestys oli esillä laajasti 2017. Tällöin oikeusministeriön työryhmä totesi, että nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt.

Riskeiksi tunnistettiin tuloksen laaja manipulointi, vaalien häirintä palvelunestohyökkäyksillä ja vaalisalaisuuden murtuminen.

Jääskeläinen muistuttaa, että selvityksestä oli laaja parlamentaarinen yksimielisyys.

Viro on käyttänyt nettiäänestystä vuodesta 2005 eli nyt jo 14 vuoden ajan. Jääskeläisen mukaan se on silti edelleen ainoa maa maailmassa, joka käyttää nettiäänestystä kaikissa vaaleissa.

– Tämä kertoo paljon siitä, miten nettiäänestykseen maailmalla suhtaudutaan. Muutoin en ota Viron menettelyyn kantaa.

Uusimmat