Lounais-Häme Uutiset

Aluevaaleissa ehdolla vähemmän nuoria kuin missään 2000-luvun vaaleissa – tutkija epäilee nuorten äänestysaktiivisuuden jäävän alhaiseksi

Vaalipäivänä 18-vuotiaita ehdokkaita aluevaaleissa on 31. Heihin kuuluvat muiden muassa kokoomuksen Aleksi Kurki (vas. ylh.), Noa Lindqvist, Jere Ojanen, Noora Rauhala ja Eemi Vaherlehto, vihreiden Taneli Arosara, Mirja Halla-aho, Onni Keskitalo ja Vilma Koistinen, keskustan Juho Kujansuu, Helka Kurki ja Pyry Männistö, SDP:n Lauri Hietanen ja Emilia Kangaskolkka, perussuomalaisten Lauri Laitinen ja Matias Päivä, vasemmistoliiton Ilona Heathfield ja Oskari Päätalo, RKP:n Florenta Dushi ja Elin Sandfors sekä kristillisdemokraattien Jetro Virta.

Nuorten aikuisten osuus ehdokkaista on tammikuun aluevaaleissa pienempi kuin missään vaaleissa 2000-luvulla, selviää Uutissuomalaisen keräämistä tiedoista.

18–34-vuotiaita aluevaaliehdokkaita on 1 417 eli reilut 13 prosenttia kaikista. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa (2019) ikäryhmän osuus ehdokkaista oli lähes 20 ja kuntavaaleissa (2021) tasan 15 prosenttia. Presidentinvaalit eivät ole vertailussa mukana.

– Nuorten kiinnostus politiikkaa, vaaleja ja ehdolle asettumista kohtaan on yleisesti pienempää kuin vanhempien ikäluokkien, ja he ovat heikommin kiinnittyneitä puolueisiin, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Josefina Sipinen toteaa.

– Lisäksi aluevaalit ovat uudet vaalit, ja on epäselvää, mikä nuorten rooli tulevissa aluevaltuustoissa voisi olla.

Aluevaltuustot myös päättävät asioista, jotka aktivoivat helpommin vanhempaa kuin nuorempaa väestöä.

– Tutkimuksista tiedetään, että terveyspalvelut eivät mobilisoi nuoria äänestämään tai vaikuta nuorten äänestyspäätöksiin yhtä paljon kuin vanhempien ikäluokkien. Nuoria aktivoivat voimakkaammin esimerkiksi ympäristökysymykset, Sipinen sanoo.

Vaaleilla eduskuntaan päässeistä puolueista määrällisesti eniten 18–34-vuotiaita aluevaaliehdokkaita on kokoomuksella, 237.

– Ehdokashankinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että listoilta löytyisi kattavasti eri-ikäisiä ehdokkaita, myös nuoria. Nuorisotoimintamme on vireää, ja kokoomus kiinnostaa nuoria, kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko sanoo.

Suhteellisesti eniten alle 35-vuotiaita ehdokkaita on vihreillä, 21,1 prosenttia.

– Oletimme, että aluevaaleissa nuorten ehdokkaiden löytäminen olisi ollut vaikeampaa, mutta näin ei ollutkaan. Nuorten osuus on meillä suurempi kuin kuntavaaleissa, ja olemme todella tyytyväisiä, vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen sanoo.

Aluevaaleissa valittavat valtuustot päättävät lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta, joten vaalien teemat ovat rajatut. Kokoomuksessa ja vihreissä tämä ei ole olennaisesti vähentänyt nuorten ehdokkaiden kiinnostusta.

– Voi olla, että jotkut nuoret ajattelevat, etteivät vaalit ole heille tarkoitettu. Mutta toisaalta ne nuoret, joille sote- ja pelastusasiat ovat vaikka opiskelujen, työn tai harrastusten kautta läheisiä, saattavat tuntea erityistä kiinnostusta juuri näihin vaaleihin, kokoomuksen Kokko sanoo.

Liikasen mukaan vihreissä toimii paljon nuoria, joiden vaaliteemat ovat sivunneet sote-palveluja jo aikaisemmissa vaaleissa. Siksi heille on ollut luontevaa asettua ehdolle myös aluevaaleissa.

– Näitä teemoja ovat esimerkiksi mielenterveyskriisi, maksuton ehkäisy ja transihmisten kohtaaminen sote-palveluissa ja yleisemmin yhteiskunnassa.

Tarkoittaako nuorten ehdokkaiden vähäinen määrä sitä, että myös nuorten äänestysaktiivisuus aluevaaleissa jää alhaiseksi?

Sipisen arvion mukaan todennäköisesti tarkoittaa.

– Aluevaalit kiinnittyvät sellaisiin asiakysymyksiin, jotka kiinnostavat nuoria vähemmän. Sote-uudistuksen kaltaiset asiat ovat myös monimutkaisia, ja jos niistä ei ole puhumassa nuorille samastuttava ehdokas nuorille samastuttavalla kielellä, se vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen.

Asiaan voi kuitenkin olla mahdollista vaikuttaa esimerkiksi vaalikampanjoiden avulla. Sipisen mukaan nuorten äänestysaktiivisuuden kannalta tärkeä tekijä on vaaliympäristö eli yksittäisten vaalien asetelmat, puheenaiheet, ehdokkaat ja kampanjat.

– Vanhemmissa ikäluokissa on yleisempää, että äänestämistä pidetään kansalaisvelvollisuutena ja äänestämässä käydään, olivat vaalit mitkä hyvänsä. Nuorissa tämän tyyppistä ajattelua on vähemmän, ja vaalikontekstin vaikutus on suurempi.

Nuorten ehdokkaiden osuus vaihdellut

Aluevaalit 2022: 18–34-vuotiaita 13,4 % ehdokkaista.

Kuntavaalit 2021: 18–34-vuotiaita 15,0.

EU-vaalit 2019: 18–34-vuotiaita 28,3 %.

Eduskuntavaalit 2019: 18–34-vuotiaita 19,5 %.

Kuntavaalit 2017: 18–34-vuotiaita 16,4 %.

Eduskuntavaalit 2015: 18–34-vuotiaita 24,3 %.

EU-vaalit 2014: 18–34-vuotiaita 24,7 %.

Uusimmat

Fingerpori

comic