Ensihoito- ja päivystyspalvelut otetaan Suomessa entistä tiukempaan tarkasteluun.
Syksyllä aloittaa uusi, valtakunnallinen ohjausryhmä, joka vastaa ensihoidon ja sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksen toiminnan seurannasta ja tukee niiden yhteistyötä.
– Ryhmään on kutsuttu edustajat hätäkeskuslaitoksesta, valtakunnallisesta kriisipäivystyksestä, erityisvastuualueilta, kaupungeista, kunnista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, lääkintöneuvos Katri Makkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.
Ryhmä alkaa ministeriön vetämänä ohjata ensihoidon ja päivystyksen integraatiota, jotta toiminnasta tulee entistä enemmän valtakunnallista.
Huonokuntoisia vanhuksia kotiutetaan liian aikaisin
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) esitti aiemmin tänä kesänä kovaa kritiikkiä nykyisten ensihoitopalveluiden toimivuudesta. Raportin mukaan ensihoidossa on paljon tehottomuutta ja ambulansseilla turhia ajoja.
– Näyttää, että huonokuntoisia vanhuksia kotiutetaan liian aikaisin takaisin kotiin. Ambulansseilla kuljetetaan vanhuksia kiireettömästi, kun ensihoidon resursseja pitäisi saada kiireelliseen käyttöön. Nämä kuljetukset ovat juuri niitä turhia ajoja, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Nina Martikka selvittää.
Hänen mukaansa vanhusten kotihoitoon tarvitaan ennakoivasti muunlaista palvelua kuin ensihoitoa, koska ensihoito ruuhkautuu helposti ja päivystys on kallista hoitoa.
– Palveluja on kehitettykin, mutta ei tarpeeksi kattavasti. Tulee mieleen 1990-luvun alku, jolloin mielenterveyspalveluiden laitoshoito purettiin. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin uusien avopalveluiden ja laitosten väliin saatiin kehitettyä uusia palvelumuotoja. Sama ilmiö näkyy nyt, kun vanhusten laitoshoito on purettu.
Ohjeita hätäkeskuksille tulee yhtenäistää ja selkiyttää
Ensihoitoa tutkittiin, koska kyse on tärkeästä kansalaisturvallisuudesta. VTV tarkastaa yleensä valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja puolue- sekä vaalirahoitusta, eikä se ole aiemmin tutkinut ensihoitoa näin laajasti.
– Sosiaali- ja terveysministeriössä on tunnistettu ensihoidon kehittämistarve, Katri Makkonen vastaa kritiikkiin ja huomauttaa, että VTV:n raportti koskee ensihoidon toimintaa nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä.
VTV antoi ministeriölle kaksi suositusta, joiden toteutumista se seuraa kolmen vuoden päästä. Ensinnäkin sairaanhoitopiirien antamia ohjeita hätäkeskuksille tulee yhtenäistää ja selkiyttää.
– Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä ja kuusi hätäkeskusaluetta. Jokainen sairaanhoitopiiri antaa omat alueelliset ohjeensa, minkälaisia autoja laitetaan mihinkin tehtävään. Ohjeita pitäisi yhtenäistää valtakunnallisesti.
Toinen suositus on, että Kelan matkakorvausjärjestelmän uudistamista tulee jatkaa. Nykysysteemi ei ole tehokas, sillä ensihoitotehtävän kiireellisyys ja vaativuus eivät vaikuta lainkaan palveluntuottajan saamaan korvaukseen.
Katri Makkosen mukaan uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että Kelan ja kuntien kuljetuspalveluiden toimivuutta tullaan arvioimaan nyt uuden taksilain aikana ja tarpeelliset muutokset tullaan tekemään.
Ensihoidon tarve kasvaa
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ensihoidon tarvetta lisäävät palvelujen keskittäminen, väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu.
Ensihoitoon ohjautuu paljon kiireettömiä tehtäviä, jotka olisi järkevä hoitaa toisin.
Kiireettömät kuljetukset kuormittavat ensihoitopalvelua ja vievät resursseja kiireellisiltä tehtäviltä, ja avuntarvitsijat voivat joutua odottamaan ensihoidon saapumista.
300 miljoonaa
Ensihoidon kokonaiskustannukset ovat arviolta 300 miljoonaa euroa vuodessa. Sairaanhoitopiirit kustantavat siitä kaksi kolmasosaa.
Kolmasosa ensihoidon kustannuksista koostuu Kelan matkakorvauksista. Niitä maksetaan ensihoidon palveluntuottajille ajetun matkan ja käytetyn ajan perusteella, eikä hoidettujen tehtävien kiireellisyys vaikuta korvaukseen.
