Uutiset

Analyysi: Tutkijat esittävät uutta "nyrkkiä" valmistamaan Suomea poikkeusoloihin – Pääministeri johtaisi, presidentin rooli jää epäselväksi

Kansallisen turvallisuuden uhkia voi tulla suurten kansainvälisten yritysten Suomi-investointien kautta.
Venäjältä Saksaan rakenteilla oleva Nord Streamin maakaasuputki ei ole Suomelle virallisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Kuva: Kimmo Penttinen
Venäjältä Saksaan rakenteilla oleva Nord Streamin maakaasuputki ei ole Suomelle virallisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Kuva: Kimmo Penttinen

Kuusi tutkijaa FT Harriet Lonkan ja YTT Kari Laitisen johdolla tekivät raportin, kykenemmekö havaitsemaan kaikki kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhkat ja tekemään tarvittavat päätökset. Kyse ei ollut koronapandemian synnyttämästä akuutista selvityksestä vaan raportin teko käynnistyi jo vuonna 2018.

Koronapandemia on kuitenkin tehnyt raportista ajankohtaisen. Tutkijatkin lisäsivät ajankohtaisesta tilanteesta yhden luvun, jossa he toteavat koronapandemian osoittavan raportin johtopäätökset ajankohtaisiksi.

Julkisuudessa on noussut erityisesti esiin raportin tekijöiden esitys erityisen kansallisen turvallisuuden neuvoston perustamisesta.

Se olisi tutkijoiden mielestä tarpeen ehkäisemään valtion kriisiajan hallinnon ”siiloratkaisuja”. Siilomaisella päätöksenteolla tarkoitetaan sitä, että valtionhallinnossa virastot ovat yhteydessä vain oman hallinnonalansa ministeriöön ja poikkihallinnollisuus jää puuttumaan.

Tätä kritisoi koronapandemian alkuvaiheessa myös presidentti Sauli Niinistö. Hänen mielestään pandemian hallintaa koskevaa päätöksentekoa varten tarvitaan hyvin koottu kriisiryhmä, jota Niinistö kutsui operatiiviseksi ”nyrkiksi”.

Kansallisen turvallisuuden neuvostossa presidentti olisi mukana, mutta sitä johtaisi pääministeri. Sen lisäksi neuvostoon kuuluisivat kansallisen turvallisuuden kannalta keskeiset ministerit sekä hallituspuolueiden ja opposition johtajat.

– Kansallisen turvallisuuden neuvoston etuna olisi parempi poikkihallinnollinen tiedonkulku, mahdollisuus ymmärtää nykyisten turvallisuusilmiöiden monimutkaisuus sekä syy-, seuraus- ja vaikutussuhteet, niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä, kirjoittavat tutkijat.

Tunnistetaanko turvallisuusuhkien sokeat pisteet?

Paljon muutakin kiinnostavaa raportissa esitetään.

Esimerkiksi se, tunnistaako kansallisesta turvallisuudesta vastaava hallintokoneisto kaikki uhkat? Ja jos tunnistaa, kykeneekö se tekemään tarvittavat johtopäätökset.

Raportin perusteella ei tunnista. Tai jos tunnistaa, ummistaa silmät tai jos ei ummista, ei onnistu arvioimaan niitä turvallisuuden näkökulmasta.

Mistä on kyse? Ulkopolitiikan tutkijoiden arkikielellä ”sokeista pisteistä”, joita geotalous synnyttää.

Kansainvälisessä politiikassa vaikutusyritykset tapahtuvat yhä useammin suurten yritysten globaalien arvoketjujen kautta. Tutkijat luettelevat esimerkkeinä Nord Streamin kaasuputken, Huawein 5g-verkon, Fennovoiman ydinvoimalan, Fortumin Venäjän-sijoitukset, hävittäjähankinnat, Rauma-Repolan sukelluspallot ja kiinalaisten metsäteollisuussijoitukset.

Ottamatta kantaa siihen, onko kyseisten hankkeiden yhteydessä muodostunut uhkaa kansallista turvallisuutta kohtaan, näyttää siltä, että sellaista analyysia ei aina ole tehty. Esimerkiksi Nord Streamin kaasuputkihankkeesta on sanottu, että kyse ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksestä.

Monet muutkin hankkeet näyttäytyvät taloudellisen yhteistyön, eivät turvallisuuden näkökulmasta. Tosin Huawein 5g-verkon tietoturvaa on arvioitu neljän ministeriön, Keskusrikospoliisin ja Supon yhteistyönä.

Tutkijoiden mielestä kansainvälisen suuryrityksen tai suurvallan hallinnoiman yrityksen investoinnin vaikutuksia ei analysoida kattavasti. Niitä ei pitäisi katsoa vain talouden, työllisyyden tai energiaturvan näkökulmasta.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic