Uutiset

Analyysi: Diiliä ei tullut, eikä edes tarjottu

Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamiseen Helsingissä liitettiin etukäteen sekä toiveita että pelkoja. Toiveita siksi, että mahtimiesten kahdenvälistä tapaamista pidettiin merkkinä siitä, että jännitteisille suhteille voisi olla jotain tehtävissä. Keskustelu on aina paikallaan.

Pelkoja aiheutti lähinnä se, mitä arvaamattomana pidetty Trump sanoisi esimerkiksi Krimin tilanteesta. Tulisiko tarjolle kansainvälisen oikeusjärjestelmän kannalta kiusallinen diili?

Ei tullut, vaan Krimin tilannetta sivuttiin tiedotustilaisuudessa lopulta varsin lyhyesti. Putin sanoi tietävänsä, että Yhdysvallat pitää miehitystä laittomana. Venäjä on toista mieltä ja pitää tapausta loppuun käsiteltynä.

Pattitilanne jatkuu. Pelkona myös on, että säästöliekillä kytenyt Ukrainan kriisi kärjistyy uudestaan, kun jalkapallon MM-kisat Venäjällä loppuivat.

 

Ennakkospekulaatioissa agendalle nostettiin Ukrainan tilanteen lisäksi muun muassa Syyrian konflikti ja Iranin rooli siinä sekä ydinaseriisunta. Myös Venäjän sotkeutumisen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin arvioitiin nousevan esille.

Ja nousihan se vieden lopulta päähuomion tiedotustilaisuudessa.

Molemmat presidentit pitivät kiinni siitä, ettei Venäjän valtio avittanut Trumpia valtaan kyseenalaisin keinoin. Asiaan liittyvä tutkinta ja sen toistuva käsitteleminen julkisuudessa selvästi ärsyttää kumpaakin.

Tuskastunut Putin peräsi jälleen näyttöä ja sanoi Venäjän olevan valmis tutkimaan asiaa yhdessä. Trump pitää yhtä tiukasti kiinni kannastaan, jonka mukaan hän voitti vaalit rehellisellä pelillä.

Kummankaan presidentin toive siitä, että asia yhtäkkiä häviäisi julkisuudesta, ei kuitenkaan tule toteutumaan.

 

Helsingin valikoituminen tapaamispaikaksi aiheutti kysymyksiä siitä, vaikuttaako tapaaminen mielikuvaan Suomen roolista kansainvälisessä politiikassa.

Ulkomaisessa mediassa Suomea kuvailtiin neutraaliksi maaperäksi ja venäläisissä tiedotusvälineissä tulkittiin jopa, että Putinilla olisi tapaamisessa kotikenttäetu.

Suomen kannalta tällaiset tulkinnat olivat kiusallisia, koska Suomen ulkopoliittinen johto on selkeästi linjannut EU-Suomen kuuluvan länteen, vaikka maa onkin sotilaallisesti liittoutumaton.

 

Suomi onnistui käytännön kokousjärjestelyissä hyvin.

Onnistumisen arvoa nostaa se, että järjestelyt polkaistiin pystyyn pikavauhtia keskellä kuuminta kesälomakautta.

Jos ei Putinin ja Trumpin tapaaminen juuri poikinut suhteiden lämmittelyä konkreettisempaa, ei siinä tehty myöskään diilejä, jotka olisivat olleet kokousjärjestäjälle kiusallisia. Yhteistyön lisääminen terrorismintorjunnassa ja ydinaseuhan vähentämisessä ovat asioita, joita harva vastustaa.

Vaikka mistä me tiedämme, mitä suljettujen ovien takana ehkä puhuttiin, mutta ei haluttu tuoda julkisuuteen ainakaan vielä.

jussi.orell@lannenmedia.fi

 

 

 

 

 

Asiasanat