Uutiset

Analyysi: Järjetön riita pois pöydältä

Kiista irtisanomislaista ratkesi ja kumpikin osapuoli säilytti kasvonsa. Ay-liike sai paluun kolmikantaan ja hallitus näyttäytyy nyt julkisuudessa riidan ratkaisija, kirjoittaa Lännen Median politiikan toimittaja Kirsi Turkki.

Poliittinen lakkoilu Suomessa keskeytyy ja nähtävästi päättyykin tältä erää. Palkansaajajärjestöt pääsevät mukaan vaikuttamaan irtisanomislain soveltamisohjeisiin, mikä oli järjestöjen ehto hallitukselle sopimuksen hyväksymisessä.

On kaikille osapuolille helpotus, että lakot loppuvat ennen kuin jälki on entistä pahempaa, kalliimpaa ja tavallisten ihmisten arkeen osuvaa. Silloin tuuli olisi voinut kääntyä myös lakkoilijoita vastaan ja sen ay-puoli tietää erittäin hyvin.

Ratkaisuesitystä käsittämättömän pahaksi riistäytyneeseen tilanteeseen etsittiin viime ajat sekä järjestöjen puolella että hallituksen piirissä. Hallitus ehti ensin ja sai aikaan houkuttelevan neljän kohdan paketin. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistetaan nyt riidan ratkaisija ja kompromissin etsijänä. Järjestöt jäivät pahasti jälkeen oman ehdotuksensa sorvaamisessa.

Hallituksen esitys rakennettiin nyt niin, että kumpikaan osapuoli ei täydellisesti menettänyt kasvojaan. Hallitus ei heittäytynyt aivan selälleen ja pyyhkinyt pöydältään koko työsopimuslain muutosesitystä, kuten ay-liike on viikkokaudet vaatinut. Ay-liike taas voi hehkuttaa, että se pystyi työtaisteluillaan vaikuttamaan hallituksen toimintaan. Niin kuin myös pystyi.

Ihan purematta ay-liike ei Sipilän ehdotusta niellyt, vaikka esitys olikin kauniisti koristeltu. Palkansaajajärjestöt halusivat ja pääsivät nyt mukaan kiistellyn irtisanomislain jatkovalmisteluun. Lakitekstin perustelut ovat oleellisia. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet kirjoittivat perjantaiyönä ay-liikkeen vaatimuksesta työsopimuslain perusteluista jo muistion, mutta se ei ay-liikkeelle riittänyt.

Hallituksen perjantaina antamassa esityksessä irtisanomisen helpottamista ei enää rajattaisi alle kymmenen työntekijän yrityksiin. Työsopimuslakiin esitettävä muutos on, että irtisanomissyiden asiallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon yrityksen työntekijöiden määrä sekä työntekijän ja työnantajan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Isosta muutoksesta ei todella ole kysymys. Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen arvioi Lännen Medialle, että samoja asioita otetaan jo nyt huomioon irtisanomiskiistoja ratkottaessa. Esitetyn lain sananmuoto tarkoittaa Koskisen mukaan sitä, että yrityksen koko otetaan aikaisempaa hieman rohkeammin huomioon työntekijän irtisanomisperusteita arvioitaessa.

Palkansaajajärjestöille houkuttelevinta paketissa oli kolmikannan paluu. Viime aikoina halveksittu, mutta ay-liikkeen hellimä kolmikanta on nyt takaisin työkalupakissa. Palkansaajajärjestöt pääsevät neuvottelemaan tavoista, joilla työtön voi osoittaa aktiivimallin edellyttämän aktiivisuuden ja valmistelemaan aktiivimalli kakkosta eli omaehtoisen työnhaun mallia.

Hallitus on törmännyt vaikeuksiin molempien kolmikantaan päätyvissä asioissa. Kevään kehysriihessä hallitus jo muutti sääntöjä, joilla aktiivisuus voidaan osoittaa. Esimerkiksi ay-liikkeen ja yhdistysten kurssit hyväksyttiin malliin mukaan. Palautteiden mukaan edelleen on väliinputoajia eli henkilöitä, jotka osoittavat aktiivisuutta, mutta joiden työttömyyskorvauksia leikataan silti.

Aktiivimalli kakkosen eli omaehtoisen työnhaun valmistelu on hallituksessa ollut pahasti kesken. Määräaika kummallekin valmistelutyölle on 28. helmikuuta eli varsinaiset päätökset jäävät seuraavalle hallitukselle.

Työnantajien EK:lle kiistassa tärkeintä oli vain lakkojen loppuminen. Suomen Yrittäjille jäi räyhääjän maine. Järjestö toi tulehtuneeseen tilanteeseen viime metreillä esityksen, jossa sunnuntai- ja ylityökorvauksista olisi voitu sopia paikallisesti.

Fingerpori

comic

Uusimmat