Uutiset

Analyysi: Kiina levittää valtaansa suomalaisiinkin yliopistoihin

Hollannissa julkaistiin tarkistuslista kiinalaisten kanssa yhteistyötä tekeville yliopistoille. Vaarana on tärkeiden teknologisten läpimurtojen vuotaminen Euroopasta Kiinaan. Sinisilmäisyyteen ei ole varaa Suomessakaan, jossa moniin yliopistoihin on perustettu kiinalaisia tutkimusyksiköitä.
Mobiiliyritys Xiaomin perustaja ja toimitusjohtaja Lei Jun puhui tuotteen julkistuksessa helmikuussa 2019 Pekingissä. Suurvalta Kiina pysyy teknologiakehityksen aallonharjalla monin keinoin, muun muassa tutkimusohjelmilla ja opiskelijavaihdolla ympäri maailmaa. Kuva: WU HONG
Mobiiliyritys Xiaomin perustaja ja toimitusjohtaja Lei Jun puhui tuotteen julkistuksessa helmikuussa 2019 Pekingissä. Suurvalta Kiina pysyy teknologiakehityksen aallonharjalla monin keinoin, muun muassa tutkimusohjelmilla ja opiskelijavaihdolla ympäri maailmaa. Kuva: WU HONG

Kiinalaista rahaa virtaa maailman yliopistoihin. Samalla moniin suomalaisiin yliopistoihin on syntynyt kiinalaisia tutkimusyksikköjä. Kiinalaiset olivat Suomen yliopistojen suurin ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden joukko vuonna 2017.

Laajeneminen Suomeen ei ole mitenkään poikkeuksellista, sillä Vyö ja tie (Belt and Road) -hankkeen kautta Kiina levittää lonkeronsa ympäri maailmaa.

Kiina ei syydä rahaansa Suomeen tai muualle hyvää hyvyyttään. Kiinalainen lähtökohta on, että jokainen sijoitus tuo kotiin enemmän rahaa tai muuta hyötyä kuin alkuperäinen summa.

Tiedemaailmassa ilmeinen riski myös Suomen kannalta on arvokkaiden teknologisten läpimurtojen valuminen vaivihkaa Kiinaan. Silloin sijoitettu panos korvautuu moninkertaisesti Kiinan eduksi ja Suomen tappioksi.

Kiinan ja Venäjän kansalaiset – myös opiskelijat – ovat poikkeuksellisessa asemassa. Heitä sitoo Suomessakin kotimaansa lainsäädäntö. Laki velvoittaa heitä toimimaan kotimaansa etujen mukaisesti Suomessakin ja tarvittaessa ottamaan käskyjä vastaan.

Kiinalaiset hallitsevat tekniikan alat

Kiinalaiset opiskelevat Suomessa pääasiassa yliopistoissa. Opetushallinnon tilastojen mukaan heitä kiinnostaa etenkin tekniikka. Kaikkein suosituimpia ovat tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen liittyvät opinnot.

Tämä ei tarkoita, että kaikki kiinalaiset opiskelijat olisivat epäilyttäviä tai vakoilisivat maansa laskuun. Kuitenkin kiinalaisopiskelijat voivat päästä huipputeknologiaprojekteihin ja heillä on koulutuksensa myötä kyky ymmärtää niitä, joten ikäviinkin tapauksiin pitää varautua.

– Kaikkeen yhteistyöhön liittyy riskejä ja mahdollisuuksia. Pitää tietää, mitä itse haluaa. Silloin pystyy neuvottelemaan, sanoo opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Useiden taustahaastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaisissa yliopistoissa tiedostetaan Kiinan mahdolliset pyrkimykset.

– Olemme asiasta tietoisia. Ei ole mitään erityisiä toimintaohjeita, sanoo Itä-Aasian keskuksen yliopistonlehtori Outi Luova Turun yliopistosta.

– Pitää tehdä yksikkökohtainen arviointi. Strategisesti tärkeillä tieteenaloilla vakoiluriskit ovat yleensä suurempia.

Toisen haastateltavan mukaan tärkein keino vakoilun estämiseksi on hallita kulkuoikeuksilla tiloja, joihin opiskelija voi mennä ja tarkastaa ennakolta tulijoiden taustat. Kutsumenettelyihin pitää suhtautua varauksella.

Tämä haastateltava on perillä yliopistojen turvallisuusmenetelmistä, ja haluaa pysyä nimettömänä. Hän ei ole kuitenkaan havainnut turvallisuusongelmia kiinalaisten kanssa.

Silti rahoitustarjoukset ja hankkeet, jotka kuulostavat liian hyvältä ollakseen totta, kannattaa kiertää kaukaa. Ei ole olemassa ilmaista lounasta, hän kiteyttää.

Hollannissa on käytössä kattava tarkistuslista

Hollannissa Haagin Strategisen tutkimuksen keskus ja Leidenin yliopiston Aasia-keskus ovat julkaisseet kymmenkohtaisen tarkistuslistan yhteistyölle kiinalaisten kanssa. Listan tarkoituksena on pitää koulutuksen yhteistyökuvioiden päättäjät perillä Kiinan valtiollisista motiiveista.

Tarkastuslistassa kysytään esimerkiksi, voisiko vastaavan yhteistyöhyödyn saada muiden maiden kanssa. Lisäksi selvitetään, mikä on hankkeen tavoite, kuka sitä rahoittaa, ketkä hyötyvät tuloksista, pääseekö kolmas osapuoli vaikuttamaan, sensuroidaanko tutkimusta, voivatko tutkijat joutua poliittisiin ongelmiin ja mitkä ovat taloudelliset riskit.

Hollantilaisten raportista käy ilmi, että kiinalaisen tieteen motiivina on saada hyötyä itselle eli kommunistiselle valtapuolueelle ja vallanpitäjille. Tiedettä määrittelevät taloudelliset ja poliittiset motiivit, eivät tieteelliset tulokset.

Kiina pyrkii kehittymään muun muassa tekniikassa, tekoälyssä, robotiikassa, 5G-verkoissa, avaruusteknologiassa ja ilmailussa. Kaiken yhteistyön tarkoituksena on saada enemmän kuin antaa. Kiinalaisen osapuolen toiminta voi näyttäytyä länsiyliopistoille salamyhkäisenä, eikä kaikkea kerrota.

Koulutusyhteistyö voi hollantilaisten mukaan poistaa eurooppalaisilta yrityksiltä kilpailuedun tai pahimmillaan vaarantaa kansallista turvallisuutta.

Supo voi tehdä turvallisuusselvityksiä työntekijöille

Suojelupoliisi (Supo) on seurannut tarkalla silmällä Kiinan hybridioperaatioita. Supon mukaan Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita. Vieraat valtiot harjoittavat muun muassa kybervakoilua.

Kiina ja Intia ovat nousevia maailmanmahteja. Yliopistoissa venäläiset ovat toiseksi suurin ulkomaalaisjoukko kiinalaisten jälkeen, ja intialaiset kolmanneksi suurin.

On huomattava, että kiinalaiset eivät halua tai pääse opiskelemaan esimerkiksi historiaa käytännössä lainkaan Suomessa. Yksi syy voi olla, että maan autoritäärinen johto ei halua opiskelijoiden päähän läntisiä tulkintoja historiasta.

Supo ei vastannut juttua varten Lännen Median kysymyksiin kiinalaisopiskelijoiden mahdollisesta roolista vakoilussa.

Supo kuitenkin tekee tarvittaessa turvallisuusselvityksiä niitä työtehtäviä varten, joissa päästään arkaluontoisen tiedon äärelle esimerkiksi yrityksissä. Vuonna 2018 Supo teki kaikkiaan yli 61 000 turvallisuusselvitystä. Määrä ja turvallisuusselvitysten keskimääräinen laajuus nousivat hieman, selviää Supon juhlavuosikirjasta 2018.

Suomalaisilla yrityksillä riittää suojeltavaa huipputeknologiaa

Yritysturvallisuuden johtava asiantuntija Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) kertoo, että turvallisuusselvityksiä tehdään yritysten rekrytoidessa opiskelijoitakin, jos työtehtävä niin vaatii. Niitä ei kuitenkaan tehdä kansallisuuksien mukaan.

Turvallisuusselvitykset yksin eivät riitä.

– Arkipäivän turvallisuuskontrolli ratkaisee, eli mihin tietoihin tai tiloihin työntekijä pääsee ja miten riskejä hallitaan.

Susi ei ole kuullut yrityksiltä tilanteista, joissa olisi ollut opiskelijoiden aiheuttamia vakoiluongelmia. Hän kuitenkin ymmärtää, että suomalaisilla yrityksillä on monenlaista huipputeknologiaa, joka kiinnostaa maailmalla. Näitä ovat muun muassa tietoliikenne, bioteknologia, energiatehokkuus ja energiantuotanto.

– Läpimurtoteknologioita nämä veijarit hakevat, hän viittaa ulkomaiseen tiedusteluun.

Toinen potentiaalinen riski on niin sanottujen kaksikäyttötuotteiden vienti Suomen ulkopuolelle. Moni tuote voikin olla vieraan valtion käsissä osa aseteknologiaa.

– Jos viranomaisilla on havaintoja huolestuttavasta toiminnasta, toivottavasti he olisivat matalalla kynnyksellä yhteydessä yrityksiin, Susi sanoo.

Uhkakuvien keskellä on kuitenkin muistettava, että kiinalaisten opiskelijoiden anti Suomelle on pääosin erittäin myönteinen. Parhaimmillaan he kiihdyttävät osaamisellaan myös Suomen teknologista kehitystä ja taloutta.

Koulutusyhteistyön nimissä on kuitenkin pidettävä pää kylmänä ja saatava hyödyt myös itselle. Ei saa sortua sinisilmäisyyteen, eikä menettää kansallissalaisuuksia.

Opiskelijatilastoja

Yleisimmät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kansallisuudet Suomen yliopistoissa vuonna 2017:

1. Kiina 1 083 opiskelijaa

2. Venäjä 846

3. Intia 666

4. Vietnam 616

5. Pakistan 542

6. Iran 491

Faktaa Express, Opetushallitus 2018

Koulutusalat

Kiinalaisten suosikkialoja Suomessa ovat tekniikka ja kauppa. Kiinalaiset opiskelevat erityisesti liiketaloutta ja kauppatieteitä, tietojenkäsittelyä, tietotekniikkaa ja tietoliikennettä sekä tuotantotaloutta.

Kiinalaiset opiskelijat välttelevät lähes kokonaan humanistisia aloja. Vähän tai ei lainkaan opiskellaan Suomessa historiaa, politiikkaa, teologiaa, filosofiaa, kulttuurialoja ja taidetta.

Opetushallinnon Vipunen.fi-tietokanta 2010–2017

Kaupallinen yhteistyö