Uutiset

Analyysi: Myrkkyisku toi politiikan Venäjän jalkapallokisoihin

Venäjän kisaisännyyttä jalkapallon MM-kisoissa kesä-heinäkuussa tuskin enää uhkaa Venäjän ja länsimaiden suhteiden mahdollinen kiristyminen entisestään. Suhteet ovat olleet koetuksella ex-vakooja Sergei Skripalin ja tämän tyttären Julian myrkytysyrityksen takia.

Venäjä on kiistänyt osallisuutensa Ison-Britannian Salisburyssa maaliskuun alussa tapahtuneeseen myrkkyiskuun, vaikka Britannian syytökset ovat kohdistuneet juuri Venäjään. Kiista on johtanut diplomaattien karkotuksiin länsimaiden ja Venäjän välillä.

Brittiministerit ja kuninkaallisen perheen jäsenet eivät aio osallistua MM-kisoihin Venäjällä. Myös muun muassa Islanti liittynee rintamaan ja on kertonut konsultoivansa lähimpiä naapureitaan.

Suomen poliittinen johto pohtii vielä. Urheiluasioista vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) viestitti viime viikolla avustajansa välityksellä Lännen Medialle, että asiaa harkitaan kevään aikana. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on todennut toistaiseksi vain, että myrkkyiskua koskevat tiedot ovat nostaneet kynnystä lähteä MM-kisoihin edustustehtäviin. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön kantaa odotellaan.

Kyse on siitä, missä määrin huippu-urheilun katsotaan kytkeytyvän osaksi muuta yhteiskuntaa. Yhtäällä on näkemys, jonka mukaan urheilua ei voida eikä pidä eristää erilliseksi saarekkeeksi, jossa toimitaan vain urheilun omien lainalaisuuksien mukaan. Toista ääripäätä edustaa näkemys, jonka mukaan urheilu nimenomaan pitää erottaa esimerkiksi politiikasta.

Eduskunnassa urheiluasiat kuuluvat sivistysvaliokunnan toimialaan. Lännen Media kysyi valiokunnan 17:ltä varsinaiselta jäseneltä näiden henkilökohtaista kantaa myrkkyiskusta saadun nykytiedon valossa siihen, pitäisikö Suomen johdon, kuten urheiluministerin, jättää mahdolliset edustustehtävät Venäjän kisoissa väliin.

Kyselyyn vastasi kuusi edustajaa: Sari Multala (kok.), Pekka Puska (kesk.), Jukka Gustafsson (sd.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Ritva “Kike” Elomaa (ps.) ja Sami Savio (ps.).

Heistä kukaan ei suoraan kehottanut boikotoimaan Venäjän kisoja. Osalla oli silti kriittisyyttä edustustehtäviä kohtaan urheilukisoissa.

-Mielestäni poliittiset päättäjät, mukaan lukien kansanedustajat, vierailevat nykyään aivan liikaa erilaisissa urheilutapahtumissa ulkomailla. Siihen kuluvan ajan voisi käyttää varsinaiseen työntekoon. Henkilökohtaisesti en siis lähtisi seuraamaan kisoja, Savio muotoilee.

Elomaa on samoilla linjoilla, mutta sallisi urheiluministerin matkustamisen kisoihin.

-Urheiluministerin läsnäolo suurissa kansainvälisissä kisoissa on perusteltua, mutta veronmaksajien piikkiin lähtee kisoja seuraamaan liikaa “ylimääräistä” porukkaa johtoportaasta. Omalla kustannuksella voi mennä, entinen huippukehonrakentaja Elomaa vastaa.

Gustafsson sallisi kisoihin matkustamisen poliittiselle johdolle.

-Minua vaivaa todella se kaksinaismoralismi, jolla EU ja Yhdysvallat operoivat Venäjää vastaan ja tekevät toisaalla jättiluokan kaupallis-teollista yhteistyötä, myös Suomi. Tätä taustaa vasten poliittisen johtomme boikotointi olisi epäuskottavaa, Gustafsson toteaa.

Myös Puska torjuu ajatuksen boikotista.

-Boikottiin on hyvin korkea kynnys. Mielipiteitä voi toki esittää vähän vapaammin, Puska määrittelee.

Entinen huippupurjehtija Multala ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon.

-Osallistumisen punnitsemisessa tulee ottaa huomioon, millaista muuta ohjelmaa kilpailujen aikana on ja auttaako se ratkaisemaan syntyneen jännitteen vai lisääkö se sitä. Suomen joukkue ei pelaa kilpailuissa ja myös siksi osallistuminen on enemmän poliittinen kysymys, Multala huomauttaa.

Multala pitää poliittisia mielenilmauksia sallittuina urheilutapahtumien yhteydessä.

-On kuitenkin hyvä muistaa, että tuskin kukaan tavoittelee paluuta viime vuosituhannelle. Vuoropuhelun ylläpitäminen on boikottia parempi vaihtoehto, Multala lisää.

Elorannalla ei ole vahvaa kantaa siihen, pitäisikö poliitikkojen boikotoida Venäjän kisoja.

-Mieluiten pitäisin urheilun ja politiikan erillään, sillä urheilun pitäisi olla areena, jossa pitäisi kaikkien pystyä olemaan puolueettomia. Käytäntö on muodostunut osittain toisenlaiseksi eli urheilua käytetään toisinaan myös politiikan mielenilmauksiin. Ehkäpä siihen pitää myöntyä, Eloranta tuumii.

Gustafsson pitää ajatusta urheilun ja politiikan erottamisesta epärealistisena ja viittaa muun muassa kansainvälisten jalkapalloliittojen kampanjointiin rasismia vastaan.

-Aikanaan Etelä-Afrikkaa kohtaan suunnattu rotuerottelun boikotointi oli ehdottoman tärkeää, hän lisää.

Elomaa painottaisi epäkohtiin puuttumista siinä vaiheessa, kun kisaisännyyksiä jaetaan.

-Jos olympialaiset tai MM-kisat järjestetään maassa, jossa ihmisiä tai eläimiä kidutetaan, nämä asiat on syytä nostaa esille ennen kuin kisoja myönnetään tällaisiin maihin.

Puska varoittaa tuomasta poliittisia vaikuttimia urheilukentille ainakaan kevyin perustein.

-Politiikkaa ei pidä kovin herkästi sotkea urheiluun. Urheilun pitää yhdistää, ei erottaa, Puska korostaa.

Päätyy Suomen poliittinen johto boikotoimaan Venäjän kisoja tai ei, kyse on kannanotosta.

EU:n ja Venäjän suhteita tutkinut professori Pami Aalto muistutti Lännen Median jutussa viime viikolla, että boikotti näyttäytyisi Venäjällä ja länsimaissa aivan erilaisessa valossa.

-Kansainvälisessä mediassa asia esitetään länsimaiden näpäytyksenä Venäjälle. Venäjän media puolestaan on aika valtiojohtoinen, joten kansalle tämä näpäytys ei välity niin kuin länsimaat sen tarkoittavat, Aalto arveli.

Diplomaattikarkotuksissa EU-maat eivät kyenneet ryhmäpäätökseen vaan asia jäi kunkin maan omaan harkintaan. Rintama repesi, kun kaikki maat eivät päätyneet karkotuksiin.

Ajatus yhteispäätöksestä poliitikkojen edustusboikotissa voi olla epärealistinen, koska osa maista pelaa kisoissa ja osa ei. Edustustehtävät on helpompi sivuuttaa, jos oma joukkue ei ole mukana. Suomella osallistumisrasitetta ei tälläkään kerralla ole.

Venäjä kiistänyt syytökset

– Jalkapallon MM-kisat pelataan Venäjällä 15.6. – 15.7.
– Suomi ei selviytynyt kisoihin.
– Maaliskuun alussa Ison-Britannian Salisburyssa tapahtunut myrkytysyritys on herättänyt keskustelua eri maissa siitä, pitäisikö valtiojohdon boikotoida kisoja ja olla matkustamatta edustustehtäviin.
– Venäläisen ex-vakoojan Sergei Skripalin ja tämän Julia-tyttären epäillään altistuneen Novitshok-hermomyrkylle.
– Iso-Britannia on syyttänyt myrkytysyrityksestä Venäjää, joka on kiistänyt syyllisyytensä.
– Myrkkyisku on johtanut diplomaattien karkotuksiin Britanniaa tukevien länsimaiden ja Venäjän kesken.

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat