Uutiset

Analyysi: Onko Kaipolan tehtaan alasajo vasta alkusoittoa? – Koronakriisi saattaa iskeä seuraavaksi autoteollisuuteen

Finnairille korona oli ennakoimaton shokki. UPM:n tehtaan mahdollinen alasajo Jämsän Kaipolassa saattaa puolestaan olla väistämätön kehityskulku, jota koronakriisi on vain vauhdittanut, kirjoittaa Lännen Median taloustoimittaja Taneli Koponen
UPM kertoi keskiviikkona suunnittelevansa Kaipolan paperitehtaan pysyvää sulkemista. Suunnitelman toteutuessa tehtaalta katoaisi 450 työpaikkaa. Kuva: Tommi Anttonen
UPM kertoi keskiviikkona suunnittelevansa Kaipolan paperitehtaan pysyvää sulkemista. Suunnitelman toteutuessa tehtaalta katoaisi 450 työpaikkaa. Kuva: Tommi Anttonen

Koronan vaikutukset alkoivat realisoitua todenteolla Suomen taloudessa tällä viikolla. Tiistaina Finnair kertoi käynnistävänsä 1 000 työntekijää koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Koronan myötä yhtiön matkustajaliiketoiminta koki taloudellisen mahalaskun. Pelkkä rahtiliikenne tai lomautukset eivät riittäneet paikkaamaan tappiota, joka oli kaksi miljoonaa euroa päivässä.

Keskiviikkona metsäjätti UPM kertoi kaavailevansa yhden Suomen suurimman paperitehtaan sulkemista Jämsän Kaipolassa. Mikäli tehdas suljetaan, sadat menettävät työpaikkansa ja sanomalehtipaperin valmistaminen Suomessa päättyy. Myös useille muille UPM:n tehtaille on luvassa tehostamistoimia.

Finnairille korona oli ennakoimaton shokki. UPM:n tehtaan alasajo Jämsän Kaipolassa saattaa puolestaan olla väistämätön kehityskulku, jota koronakriisi vain vauhditti. Painopaperien kysynnän suunta on ollut jo pitkään laskussa ja koronan aikana pudotus kiihtyi. Luonnonvarakeskus Luken ennusteen mukaan paperiteollisuuden tuotanto- ja vientimäärien ennakoidaan jäävän tänä vuonna 15 prosenttia viime vuotta pienemmiksi.

Kaipolan tehtaan tuotteet ovat paperiteollisuuden bulkkitavaraa, jossa kilpaillaan pitkälti hinnalla. Kartongeissa ja pehmopapereissa näkymä on parempi. Stora Enso kertoi viime vuoden toukokuussa investoivansa 350 miljoonaa euroa Oulun paperitehtaan muuntamiseen pakkauskartonkitehtaaksi.

Kun pelkällä bulkilla ei pärjää, niin paperiteollisuuden on erikoistuttava. Uusista kuitupohjaisista, korkeamman jalostusasteen paperituotteista on kouhkattu paljon, mutta niillä ei taideta ehtiä pelastaa Suomea tehtaiden alasajoilta. Tuotekehitys ja markkinaosuuksien valtaaminen vie aikaa.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen avasi tilannetta poikkeuksellisessa julkisessa kirjeessään. Pesosen mukaan ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi. Kirjeessä listattiin ongelmiksi dieselvero, sähkövero, työntekijöiden 30 prosenttia Saksaa korkeampi tulotaso sekä kaavaillut työajan lyhennykset.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA:n) toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että UPM on nettovelaton yhtiö, joka suunnittelee parhaillaan suuria investointeja.

– Jos he ajattelevat tuolla tavoin, niin tulevat investoinnit eivät kohdistu Suomeen. Siinä mielessä viesti kannattaisi ottaa tosissaan, koska UPM:n kaltaiset yhtiöt ovat suurimpien uusien investointien tuojia.

UPM on oletettavasti laatinut myös ennusteita paperituotteiden ja esimerkiksi raaka-ainekustannusten hintojen kehityksestä. Näitä, myös paperibisneksen kannalta oleellisia seikkoja, ei kirjeessä kuitenkaan avattu.

Koronakriisin edetessä konkursseja ja irtisanomisia on todennäköisesti luvassa lisää. Kangasharjun mukaan yksi mahdollisuus on, että seuraava isku osuu autoteollisuuteen, joka on ollut sähköistymisen ja ilmastotietoisuuden nousun myötä vaikeuksissa. Heikentynyt markkinatilanne voisi osua esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaaseen, jossa tosin päätettiin hiljattain lomautukset. Tehtaalla valmistetaan Mercedes-Benzin lataushybridimalleja.

Suomen taantuma syveni huhti-kesäkuussa, käy ilmi tilastokeskuksen aineistosta. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 6,4 prosenttia vuoden 2019 toisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 4,9 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Taloudessa on myös positiivisia merkkejä. Kiinassa talouskasvu pysynee plussan puolella tänä vuonna. Yhdysvalloissa koronatapaukset ovat kääntyneet laskuun.

– Hybridistrategiaa ja koronaviruksen kanssa elämistä on opittu siellä ja täällä. Se tukisi sitä, että maailmantalouden kysyntä pitäisi pintansa jollain tasolla ilman uutta romahdusta. Suomen osalta se tarkoittaisi sitä, että kriisi ei ainakaan syvene ja pientä jatkoa elpymiselle olisi odotettavissa, Kangasharju arvioi.

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic